Vielä vähän..

Et ole nähnyt häntä hetkeen ja hän kertoo sinun laihtuneen. Miksi se on niin vaikea silti uskoa? Sanoo sun syövän terveellisemmin. Syöt ruokasi ja mietit asiaa. Katselet tyhjää lautastasi. Mietit uudelleen. Söinkö minä muka terveellisesti? Söinkö liikaa? 

Miten voikaan miettiä niin paljon syödessään, mutta silti kun kuohuviiniä sinulle tarjotaan. Otat sen hymyillen vastaan. Juot lasisi, juot toisen ja vielä kolmannen. Miksi? 

Tietenkin voit ajatella sinun kävelleen tarpeeksi päiväsi aikana, voit juoda sen. Miksi silti tarvitset sen? Onko sinun saatava se? Miksi sinä odotat lauantaita, kun pääset ulos juhlimaan? Miksi odotat saavasi pukea "hienot" vaatteet yllesi, meikata kivasti ja mennä poikien luokse?

Läski olet vieläkin, et siitä pääse mihinkään. Silti mukava kuulla laihtuneesi.

Olen kuulemma laihtunut.

Rakkaudella

anamiauh

I miss nail art..

Mulla on ikävä kynsien laittamista, kun ei tässä työssä kauheesti näitä voi laittaa. Mä oon tehny ennen ihan taidetta. Tietenkään kuvat ylempänä eivät ole minun tekosiani, ne on ihan google haulla tehtyjä.

Nyt menen nukkumaan, näkemään unia kauniista kynsistä.

Kauniita unia

Rakkaudella

anamiauh

Fool yourself

Oon kuullut joskus, että jos otat pienemmälle lautaselle - annos näyttää isommalta. Tottahan se on, tänään lounaalla tein niin. Puolet salaattia ja vähän sivuun kalkkunaa. Kyllä täytti, eikä ollut ees nii paljoo ruokaa kumminkaan. Jälkiruokiin en koskenut, ei tehnyt mieli (teki oikeesti). Olen myös kuullut, että jos syöt keittoa pienemmällä lusikalla, ni täyttyy nopeammin. Pienel haarukalla syömistä en oo vielä kokeillut, mut makes sense to me! Huijaamalla itseään voi helpolla pienentää annoksiensa kokoa. 

Illalla meniki sit v-tuiks, kun oli kauhee nälkä. Ei ikinä pitäs päästää itseään niin kovaan nälkään, et ku syöt seisovasta pöydästä ni meet hulluks. Söin ihan liikaa, mut jälkkärin onneks silti jätin väliin. Huh. Onneks kävelly kumminki tänää ja tanssinu yms. Ei mee iha sluibailuks päivät. Huomenna otan pähkinöitä mukaani, jotta ei menis nälkä liian suureksi. 

Muuten life goes on in here. Vielä etsiskelen uusille "hahmoille" nimiä, sillä ne kyllä tarttee niitä. Mun täytyy alkaa miettimään kunnolla. Teidän täytyy saada tietää, et kenenkä kanssa mä oikein pyörin. Vai pitääkö? Ei, mut on se nyt kivempi, ku selittää et kaikki o kavereita.

Rakkaudella
anamiauh

updates

Okei, jos oot yhtään perillä musta niin tiedät kuka on Luikku. Tiedottomat voivat lukea sivusta vielä hetken aikaa, et kuka tää kyseinen herra on. Luikkuhan siis jäi taakse, kun muutin pois kyseisestä maasta missä asuin. Mä en ole siit kauheesti kuullu, eikä kiinnostakkaan. Olen jättänyt hänet taakseni.

Olen löytänyt uuden itselleni, jolle en vielä ole keksinyt uutta nimeä. Tapasin kyseisen herran vasta hetki sitten, kun oltiin ulkona isolla porukalla. Vietettiin kaverin synttäreitä ja se on kaverin kaveri. Baarissahan sekin tietenkin on töissä ja kaikkee. Ne sit kaverin kanssa liittyivät meidän seuraan. Kauheen kivannäkönen jätkä, joka on myös hauska. Valitettavasti kieli mitä hän äidinkieleltään puhuu on sellainen, mitä en ymmärrä (ainakaan vielä). Englannilla siis mennään, joka ei ole mulle ongelma. Ongelma on sen ystävät - jotka ei vaan ymmärrä sitä, etten ymmärrä niitä. Ne ei muista kauheen hyvin, et englanti on ihan kiva kieli kans. Iltaa viettäessämme pojat tietenkin kävivät muissakin baareissa, eivät vain olleet siellä missä minä ja muut. Se on ihan okei, sillä pystyin valitsemaan itse, et lähdenkö mukaan vai en. No mä yleensä päädyin tulee perästä. 
Mä menin sit poikien kanssa jatkoille. Meitä oli kaks poikaa + minä ja mun kaveri. Tää baarimikko sit nukku mun vieressä, mutta yön aikana lähti . Syynä oli, et meidän yhteinen kaveri ei antanut oikeen kenenkään nukkua. Se oli humalassa tosi tosi puhelias. Aamulla mentiin kumminki käymään baarimikon kotona herättelemässä sitä ja sen kämppistä. Älkää kysykö miksi, se oli mun kaverin (poika) idea. Meiän piti lähtee rannalle kaikkien, mut jäätiinki vaan makoilee kahelle sängylle. Mä sit menin sen baarimikon viereen ja se piti must kiinni. Se tunne - oli ihan uskomattoman mukava. Ainoa asia mikä häiritsi siin hetkessä oli - mun maha. Mua ällöttää se, kun makaan sivuttain.

Huomenna oiskin tarkotus mennä kaupunkiin ja tietenkin itse suuntaan katsomaan, et onko baarimikko vapaana. (Ehkä kutsun tätä uutta jätkää baarimikoks? tai sit en, koska niit on monia - ketä oon tavannu tääl). Jos se ei oo, ni se lupas tehdä jonkun sen oman spessu drinkin. En malta odottaa, et pääsen maistaa sitä. Puhun siis nyt siit drinkistä. Haha! Toisaalta tietenkin toivon, että se ois vapaalla. Saa nähdä, en odottele liikoja.

Aamulla pitää herätä aikasin, pitää hakee pyykit pesusta. Ajattelin, et voisin käydä kans lenkillä. Oon tääl vähän niinku alottanu lenkkeilee. Pari kertaa viikossa ja tavoitteena ois juosta semmoset 2km per keta. Miks ei aloittais vapaata kivalla lenkillä, kun kerta joudun herääkki? Miksei alottaisi hyvällä fiiliksellä, kun juoksemisen jälkeen tulee syömään aamupalaa? Minä voin kertoa, ei ole syytä miksi ei. 

Täällä muuten menee kaikki melko hyvin. Työ maistuu ja porukka on hyvä. Ei oikeestaan ole ketään, jota oikeesti vihaisin tai mitään. Kukaan ei ärsytä mitenkään mahdottoman paljon. Tietenki välil vit*uttaa joku, mut se on ihan normaalia - right? 

Mä kirjottelen lisää myöhemmin, sillä nyt unille.
Jaksan huomenna juosta jos otan kunnon unet.

Öitä!

Rakkaudella
anamiauh

rikkipoikkipoks eli väsynyt

Good music.

Olen ollut tänään oikein stressaantunut ja väsynyt. Syönyt en ole pitkään aikaan. Tänään jätin syömättä koko illallisen, aika ei riittänyt siihen. Se on hyväksi tavoitteille, mutta se myös väsyttää. Meillä oli tänään pitkä keskustelu hetki tiimin kanssa. Huomasin, että olin tosi kiukkunen koko keskustelun ajan. Mua ei huvittanut sanoa mitään, mä tahdoin vain pois. Mä tahdoin tupakalle ja nukkumaan. Vihdoin kokouksen päätyttyä poltin kaksi tupakkaa ja voin pahoin. Mulla oli niin paljon kiukkua sisälläni, että se sai mut voimaan pahoin.

Tulin juuri kotiin ja laitoin kuulokkeet korvileni. Parasta terapiaa minulle on musiikki. Hyvä biisi voi pelastaa aika paljon. En vieläkään ole syönyt, enkä aijo. Meinaan kuunnella musiikkia ja istua tässä parvekkeella. On kylmä, mutta se ei haittaa. Musiikki tuo minulle hyvää oloa ja tupakankin sytytin juuri. Se tuntui oikealta, vaikka tiedänkin sen olevan epäterveellistä. Rauhoitun. Syvennyn jumputus musiikkiini, jota kuuntelen. Käyn läpi erilaisia biisejä. Kuuntelen skrillexiä, pendulumia, kuuntelen kaikkea mikä vain tuntuu hyvältä tähän hetkeen. Mä annan muusikin viedä, annan ajatuksen juosta. Kirjoitan mitä mieleeni tulee, sillä se tuntuu hyvältä. Se tuntuu oikealta, se tuntuu vapauttavalta.

On niin paljon mitä tänne pitäisi kertoa, mutta nyt ei ole oikea hetki siihen. Tämä kirjoitus on ainoastaan pääni tuottamaa roskaa. Sinun ei tarvitse lukea sitä, sinä tiedät sen. Sinä saatat lukea sitä silti, sillä tahdot. Tahdot tietää mitä mieleni tänne kirjoittaa. Vaihdan biisiä, promises. Miten hieno biisi voikaan olla, kun laitat remixin skrillexiltä ja nerolta. Miten hyvältä se kuulostaa minun korviini. Se tuntuu paremmalta, kuin ruoka. Se saa minut tuntemaan parempia tunteita. Se saa minut keskittymään jokaiseen ääneen minkä biisissä kuulen. 

Hävettää..

Moikka,

mulla on ollut hetkellinen tauko. Huomasin tänään, että olen vältellyt tänne kirjoittamista? 
Miksi olen tehnyt niin, no yksinkertaisesti syömiseni takia. Olen ollut muutamana päivänä kauhea possu. En kestä miten paljon oon tunkenut roskaa sisälleni niin et oksettaa.Mä eilen tajusin, et ehkä jos jatkan tänne kirjoittamistani - muistan mihin lähdin alunperin mukaan. Mun täytyy muistaa mun tavoitteet. Mä en voi vaan unohtaa niitä, vaikka muutinkin pois.

Tämmönen pikkunen kirjotus tänne nyt, koska aika on lähteä töihin.
Mä kirjottelen vähän lisää varmaan illalla - jos netti toimii

Rakkaudella
anamiauh