Olen ollut tänään oikein stressaantunut ja väsynyt. Syönyt en ole pitkään aikaan. Tänään jätin syömättä koko illallisen, aika ei riittänyt siihen. Se on hyväksi tavoitteille, mutta se myös väsyttää. Meillä oli tänään pitkä keskustelu hetki tiimin kanssa. Huomasin, että olin tosi kiukkunen koko keskustelun ajan. Mua ei huvittanut sanoa mitään, mä tahdoin vain pois. Mä tahdoin tupakalle ja nukkumaan. Vihdoin kokouksen päätyttyä poltin kaksi tupakkaa ja voin pahoin. Mulla oli niin paljon kiukkua sisälläni, että se sai mut voimaan pahoin.
Tulin juuri kotiin ja laitoin kuulokkeet korvileni. Parasta terapiaa minulle on musiikki. Hyvä biisi voi pelastaa aika paljon. En vieläkään ole syönyt, enkä aijo. Meinaan kuunnella musiikkia ja istua tässä parvekkeella. On kylmä, mutta se ei haittaa. Musiikki tuo minulle hyvää oloa ja tupakankin sytytin juuri. Se tuntui oikealta, vaikka tiedänkin sen olevan epäterveellistä. Rauhoitun. Syvennyn jumputus musiikkiini, jota kuuntelen. Käyn läpi erilaisia biisejä. Kuuntelen skrillexiä, pendulumia, kuuntelen kaikkea mikä vain tuntuu hyvältä tähän hetkeen. Mä annan muusikin viedä, annan ajatuksen juosta. Kirjoitan mitä mieleeni tulee, sillä se tuntuu hyvältä. Se tuntuu oikealta, se tuntuu vapauttavalta.
On niin paljon mitä tänne pitäisi kertoa, mutta nyt ei ole oikea hetki siihen. Tämä kirjoitus on ainoastaan pääni tuottamaa roskaa. Sinun ei tarvitse lukea sitä, sinä tiedät sen. Sinä saatat lukea sitä silti, sillä tahdot. Tahdot tietää mitä mieleni tänne kirjoittaa. Vaihdan biisiä, promises. Miten hieno biisi voikaan olla, kun laitat remixin skrillexiltä ja nerolta. Miten hyvältä se kuulostaa minun korviini. Se tuntuu paremmalta, kuin ruoka. Se saa minut tuntemaan parempia tunteita. Se saa minut keskittymään jokaiseen ääneen minkä biisissä kuulen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti