Hei, olen anamiauh ja minä olen taas sairaana. Vatsataudista kehittyi viikossa uusi vatsatauti. Miten hurmaavaa on ollut taas juosta tuolla vessassa lakkaamatta. Tietenkin taas sairaalla tavallani nautin siitä, miten tunnen tyhjeneväni kokonaan taas ja miten vatsani aamulla näyttää niin soman pieneltä. Ei kauheesti oo enää jäljellä, ni melkee sanoisin vatsaani pieneksi unelmaksi. Askel askeleelta lähemmäksi sitä vartaloa minkä tahdon.
'Tietenkin minun kohdallani mielummin tämän kaiken tekisin urheilemalla. Ei tämmönen sairastelu ole ihan mun juttu. Mähän tahdon töihin kumminkin. Ei tunnu kivalta olla niin usein töistä pois, mut minkäs tämmösille vatsataudeille teet? Et iha hirveesti mitään. Tää ei onneks ole nyt kyl niin paha, ku se ensimmäinen. Tää o joku surkee jälkitauti joka tuli ainoastaan mulle... tietenkin, vaikka en edes koe olevani niinkään heikko. Enpä tiedä, tosi v-mäistä on kumminki. Pitäs olla huomenna terve, ku meillä on työkavereiden kanssa illastelua yhdessä ja tiistaina pitäisi lähteä juhlimaankin vähän. Itse päätin just, että ei kauheesti uskalla juoda alkoholia - kun en tahdo kolmatta kertaa pöntön kanssa tekemisiin.
Onpa kyllä taas kivaa luettavaa tää mun blogi. Sairastelua ja no, voinhan sano tän et täl viikolla oon treenannu tosi paljon. Tietenkin tää päivä jää nyt väliin, mutta oon oikeesti ollu aika hyvä mun treenien kanssa. Kuntopiiriä, zumbaa, pyöräilyä, juoksumattoa ja muuta mukavaa. Ruuankin kanssa mennyt vähän paremmin välillä. Osa päivistä on ollut aika fail ton ruuan suhteen, mut muuten ei. Nyt alan kumminki kokeilee varovasti kaurapuuron syöntiä.
Enskerralla lupaan postaa jotain järkevääkin.
Rakkaudella:
anamiau
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti