Suomityttöjen kanssa syömään

Tulin just kotiin, piti olla treenaamassa kaverin ohjelman mukana - toisin kävi. Mun nilkka alkoi kiukuttelemaan ja sen takia piti lopettaa kesken. Mun nilkka on ollut vähän heikompi hetken aikaa jo. Se on pari kertaa venähtäny tai jotain ja sen takia se on v-mäinen. Parantumisessa venähtämisen jälkeen menee kauheesti aikaa ja nyt viime kerrasta on n. 4kk ehkä? Se on kumminkin taas alkanut muistuttaa itsestään ja siks pitää olla varovainen. Mä en tahdo olla poissa töistä sen takia, vaikka sit voisinki hengaa Emolapsen kaa yhes leffoi kattoen. 

Menin käymään toikkarillamme ja siellä yks meidän Suomitytöistä kertoi menevänsä muiden kanssa syömään. Kysyi minuakin mukaan ja hihkasinpa sitten, että varmasti lähden. Alkuperäsesti mun piti hengailla Emolapsen kanssa, mutta kävin moikkaamassa sitä äsken ja se oli ihan okei sen kanssa, et teen jotain muutaki ku toimin sen äitinä. Mä toivon vaan, että sille joku tuo ruokaa. Se on kyllä aikuinen ihminen, et osaahan se pyytää jotain tuomaan ruokaa jos se sitä tahtoo. Sillä sentään mitään ruokavammailuu oo ollu tähän mennessä ainakaan. 

Nyt alkaa meikkailu


Tämmöstä lähinnä lähetään tekee ja nauttii illasta. 

Rakkaudella
anamiauh

Paras päivä

Tänään on ollut yks parhaimmista päivistäni täällä. Ollut niin kivaa työkavereiden kanssa, että HUH! Oon yhtä hymyä koko tyttö tänään. Mikään ei pilaa tätä päivää. Mulla on ollut tanssimista tänään, leikkimistä lasten kanssa ja oioi, kaikki on ollut niin kivaa tänään! Uusia biisejäkin tansseihimme tänään suunniteltiin. Nyt tulin kotiin, kävin suihkussa ja laitan löllöt päälle. Emolapsen ja Pikkuisen (uus jonka esittelen.) kanssa ajateltiin viettää mukavaa iltaa yhdessä. Syödä vähän ja katsoa leffaa. En tiedä vielä mitä syödään, ei väliä tänään. Tänään ei ruoka edes ahdista. Tänään en ole epäonnistuja, tänään olen voittaja! 

Pikkuinen: Tämä uusi työporukkaan tullut tyttö on hassusti päätynyt mun läheiseksi kaveriksi. Alku oli hieman kivikkoinen, mutta nyt pelkkää ystävyyttä.

Pikkuisesta saatetaan kuulla vähän enemmän tässä blogissa nyt, kun sekin on mukana. Oon ollut vähän huono kirjoittaa mitä teen valopään ja muiden kanssa. Yritän parantaa, et pysytte paremmin mukana mun jutuissa. Pääsen kertomaan enemmän mun jutuista ja ehkä uskallan jopa olemaan vähän avoimempi mun menoista täällä. 

Mä voisin alkaa pukemaan päälle ja jutella vähän Pikkuisen kanssa tästä illasta. Emolapsi ei kuulemma ruokaa tarvitse, mutta minä tartten ja varmaan myös Pikkuinen. Mä lähen koputtelee ovia ja katsomaan mitä nyt tapahtuu. 

((Ps. Pikkuinen yht'äkkiä pamautti, että tahtois lähteä ulos. Mä en kyllä varmaan tänään lähde, kun Emolapsi on kipeä ja yksinäinen. Perjantaina sitten taas mennään, ainakin minä & Pikkuinen.))

Rakkaudella
anamiauh

Emolapsen jalka on pipi

Tänään oon viettänyt aikaani Emolapsenn kanssa. Poloinen satutti jalkansa pari päivää sitten ja ei pääse sen takia hetkeen töihin. Kateltiin leffaa ja syötiin yhdessä. Mukava ilta, tiedän et se arvostaa et jäin kotiin - enkä lähtenyt bilettää muiden kanssa. Mulla on uusia ihmisiä, jotka koitan huomenna lisää listalle. Nimetkin pitää niille keksiä. 

Mulla on ollut kovin huono päivä tänään töissä, josta en tahdo avautua tänne sen enempää. Sanotaan vain näin, et  nyt tahdon nukkumaan. Oon tosi väsynyt päivällä sattuneista kiukutteluista. Onneksi Emolapsen seura piristi myös mua, sai ajatukset muualle. Nyt unille, niin jaksaa huomenna taas.

Rakkaudella
anamiauh

miehet..

Mä en kestä. Mä oon nähnyt nyt 5 päivää putkeen unta Luikusta. Mä en tahdo ajatella sitä, mä en tahdo olla kiinnostunut siitä. Mä nään sitä vain sen duunissa ja se on taas ollut vähä nii ja näin. Joinain päivinä se on tosi kiinnostunut ja toisena ehei yhtään. Mäki oon tosi vaihteleva ollut nyt, riippuen miten oon juonut. En tiedä miksi mä en vaan voi heittää ajatusta menemään, et meist tulis viel jotain hetkellistä edes. Musta tuntuu, että isoin syy on et tahdon seksiä. Tarvitsen sitä, sorry nyt et jouduitte tonkin lukemaan.. Tää on mun päiväkirja kumminki loppujen lopuksi.

Mikä siin on et, mäki lankeen pelkkiin kusipäihin? Miettiessäni koko mies historiaani, olen tavannut monta niin kultaista jätkää ja mihin olen päätynyt? Satuttamaan itseni niiden kusipää kaverin kaa tai jotain vastaavaa. Miettiessäni käytöstäni on myös ajateltava sitä, että taidan itsekkin syyllistyä kusipäisyyteen. Minähän dumppaan ne kultaset ja ihanat jätkät, saatan tehdä sen erittäin typerällä tavalla. 

Yksi asia minkä takia yleensä saatan jättää nämä kiltit pojat on, etteivät he pelaa peliä. Minä rakastan pelata peliä, vaikka tiedänkin lopuksi aina sen päätyvän surkutteluun. Mun mielestä  se on sen arvosta kumminkin. Ota nappulat esille ja mieti missä asemassa kaikki ovat. Mies + sinä ja varmasti jotain muita naisia. Miten voi voittaa miehen huomion? Arvioit naisia jotka tämän ympärillä pyörii. Seuraat liikkeitä, katseita ja mietit jätätkö tekemättä vai isketkö? Peli on välillä tosi rankka, kun et tiedä mitä tekisit oikeen sen kanssa. Lopettaminenkin on vaikeeta, itsehän olen tilanteessa et en oikeen osaa lopettaa pelailua. Luikkukin kun on selvästi tajunnut missä mennään pelissä. Se tekee mitä tykkää, katselee miten reagoin ja antaa huomiota kun huomaa muutosta. Mä oon nyt ollu pari kertaa tosi kylmän ja eka se yritti vähä, tokal kerral se anto itsekkin olla ja eilen koitin viel kylmän olla - mut se pääs kuoren läpi käytöksellään. 

Nyt tuli pieni avautuminen taas, mut lähen tästä nyt suihkuun.

Rakkaudella

anamiauh

Miksi?

Mulla o kauhee motivaatio ongelma taas. Mä en tiedä mitä tekisin itseni kanssa, kun pitäs ottaa niskasta kiinni itseeni. Olisiko teillä mulle ideoita? Töissä tulee jotain liikuntaa tehtyy, mut ei tarpeeks. Mä syön suhteellisen hyvin, välillä repsottaa senkin kanssa. Mä en todella tiedä mitä mun pitäs tehdä? 

Mistä motivaatiota, kun ei tunnu tulevaan tästä mitään? 
Apua!

Rakkaudella
anamiauh

Ilman nettiä

Netti ei oo toiminu mulla pariin päivään ja siinä syy hiljaisuuteeni. Tässä just menossa kohta nukkumaan rankan työpäivän jälkeen. Tänään ollaan kyllä hikoiltu ihan sikana, huh. Mukava                  päivä on ollut - ei siinä mitään. Mulla on muuten suuri iloinen uutinen teille: löysin eilen raejuustoa yhdestä meidän kaupasta. Täytyy lähtee vähän pidemmälle hakemaan kylläkin, MUTTA tieto sen löytyvän täältä on aivan mahtava. R a k a s t a n raejuustoa erittäin paljon. Olin niin ilonen, ku näin raejuuston. Ihmiset varmaan luuli mun olevan vähän sekasin, ku hyppelin tyytyväisenä ostellessani 4 purkkia herkkua. Mä oon  myös alkanu  laittaa mysliä sen sekaan, oi että on kuulkaa hyvää. Mun myslis on pähkinöitä seassa. Omnom, ei voi muuta sanoa. Nyt tämän illalliseni jälkeen on hyvä pomppia suihkuun ja nukkumaan.

Hyvää yötä muruset.

Rakkaudella
anamiauh

Nukuin just 12h

Maanantai, uus viikko eli uus mahdollisuus. Nyt täytyy pyrkii parempaan suuntaan. Loppuu ihmeellinen pelleily ja keskitytään olennaiseen. Mikä on olennainen, mun tavoitteet tietysti? Mun on pakko onnistua, sillä tää ei ole hauskaa enää. 

Mun laiskuuteni, kaikki alkoholi, liian vähän nukkuminen vaikuttaa mun maratooniini. Maratooniini kohti parempaa kroppaa. Mä olen nyt juossut liian kauan hitaalla vauhdilla. Aika parantaa tapoja, nopeuttaa juoksuani. Ruokailemiseni on ainoa, jonka voin menevän täl hetkellä siedettävästi. 

Kaikki tietää miten menee lautasmalli, kuvassa esimerkkikin. En usko, että selityksiä tarttette ... mutta mun kohdalla se on mennyt aika hyvin. Lihaa vähän, sit jotain perunaa/pastaa/riisii vähän viereen ja puolet lautasesta on kunnon nanna salaatti. Jälkiruoka on ollut paremmas kondiksessa. Söin kahdesti viime viikolla. Jälkiruokana oon syöny siis lähinnä jäätelöö ja jotain marjoja. Jäätelö on vaan mun mielestä edelleen maailman parasta. En niin suklaast tai muusta innostu, tai siis tottakai on hyvää - mut jäätelö. 

Nyt pienelle lenkille. Täst tulee hyvä viikko!

Rakkaudella

anamiauh

Ota niskasta kiinni.

Ehkä joku päivä tääki tyhmä tajuu.

Rakkaudella 
anamiauh

Ei se nyt mennyt iha ni..

No v....u. Ei menny mitenkään nii, ku mä sen suunnittelin. Mä tahdoin unohtaa mun ikäväni ja herätä uutena (ällönä) ihmisenä. 
Totuus eilisestä on:
- me juotiin kolmeen osaan valkkari
- mentii baariin yhen aikaan ja huomasin ettei mulle maistunut enään alkoholi
-tanssin sikana ja aloinki juomaan vettä
- tapasin jätkän ja join sen kanssa yhen drinkin
-se osti meille toiset ja sen ollessa vessassa kaadoin omastani ylipuolet sen lasiin
-tuli fiilis et tahdon kotiin, joten tulin tänne etelän kotiin
-nukkumaan, ilman humalaa ja kaikki muistissa.

Mun illan piti mennä:
-Nollaus, himaan ja nukkumaan.

Mua oikeesti ottaa päähän, ku oon niin valmis lähtee kotiin. En vain pysty siihen. Mä en voi lähteä kesken kauden ja jättää ihmisiä pulaan. Se ei mee niin, mä en yksinkertaisesti kykene siihen. 
Mä tykkään nykysin enemmän meidän työporukasta. Mun on hirveen vaikeeta ajatella, että mä jättäisin ne tänne ilman mua. Tuskin niitä niin kiinnostais, mutta mua kiinnostaa. Mä tahdon olla täällä niiden kanssa ja kuuluu jengiin. Mä tarviin vaan nyt jonkun vakuuttamaan mulle, että suomessa ei ole mulle mitään semmosta - mitä täällä ei vois olla. Tietty  vanhemmat ja kaverit suomesta on siellä. Siin onki ehkä se isoin syy miksi kotiin tahtoisin. V...u, on tää nyt vaikeeta. Koita tässä nyt vielä jotain laihduttamaan alkaa. Ei tuu mitään, mä lähen tästä töihin vetämään jäätelöä naamaani. Läski ja surullinen toimii muutenki paremmin, kuin laiha ja onneton. Ehkä sit joskus musta tulee keijukainen, tai fitness tai jotain sellasta et voin olla tyytyväinen itsestäni. Lopetan olemasta kuvottava läskipaska.

Rakkaudella
anamiauh aka läskipaska

Läskit lyllyy..

..alkoholilla senkin unohtaa. Tää ilta menee niin juomiseks, kun huomenna myöhään töihin. Mä oon jotenki niin vietävis täl hetkellä, tahdon ulos. Tahdon pistää pään sekasin. Tahdon unohtaa. Tahdon unohtaa ikäväni kotiin. 
Mä tahdon tanssia iltani pois ja herätä huomenna uutena ihmisenä. Läskimpänä, kyllä - mutta toivottavasti myös unohtaneena tän paskan. Mä en syö, mä en tahdo syödä. Tänään syönyt ainoastaan lounaalla. Mä en tarvitse ruokaa, tarvitsen vain alkoholia. Alkoholi minut vieköön pois tästä maailmasta. Maailmasta, niin mustasta. Musiikki, musiikki minua auttakoon tästä. Mä en tarvitse muuta. Musiiikki ja alkoholi riittää mulle. Tanssin iltani pois. Unohdan kaiken, unohdan blogin ja kaiken. Minä en tarvitse muistoja - tarvitsen vain tämän hetken. 

Rakkaudella
anamiauh

Angsti

Ei huvita kirjottaa, mulla on kauhee angsti päällä. Mun on ikävä ihmisiä, jotka on liian kaukana musta. Mä tahdon kotiin. Tahdon sinne missä syödään tummaa leipää ja raejuustoa. Sinne missä kaikki o niin helvetin kallista, mutta ei haittaa. Minä tahdon kotiin.

Ei mulla muuta, taidan nimittäin lähtee lenkille... jos se helpottais mun oloa.

Rakkaudella
anamiauh

Randomroinaa

Tänään.

Tänään olen vapaalla, tänään meinasin lähteä kävellen tonne viereiseen kaupunkiin. Sinne kävelee sen 7km ja se saa olla tän päivän urheilut. Ehkä kävelen myös takaisin ja se tarkoittaa jo 14km matkaa yhteensä, ellei enemmänkin. Sää tääl on tuulinen, aurinko paistaa ja mun kategoriassa vähän viileä. Tuuli tekee säästä yllättävän viileen, mut enpä voi valittaa siltikään kauheesti. On vaan ärsyttävää, kun mietit mitä puet päälles. Tavallaan on lämmin, mut toisaalt tuntuu kylmältä tuulen takia. Se on kuulkaa vaikeeta tämmönen ulkomailla asuminen, ku et tiiä laitatko shortsit vai legginssit?

No päädyin sporttisiin vaatteisiin. Ostin lomani aikana ihanat vaaleenpuna-mustat lenkkishortsit ja sit mulla on perus niken treenitoppi. Tästä lähen hipsuttelee tonne kaupunkia päin. Käväsen vaikka kahvilla tuolla, tupakkaakin pitäisi ostaa. 
Pahatapa tuo tupakointi, ehkä joskus siitäkin pääsen eroon.

Nyt tuli tosi random postaus. Laitan kuvia ajatuksistani sit illemmalla.

Rakkaudella 
anamiauh

Näin hyppy arkeen.

Nonni, sinne meni sitten se loma. Tänään oli ensimmäinen päivä töissä. Mä olin vähän väsyny ja pihalla, aikaerot sekasin ja mikä maa, mikä valuutta - oli meiningi nimi tänää. Kyllä työ suju ihan hyvin, ei siinä mitään. Vähän tosiaan vaan hukassa. Kauheesti juonu tänää kahvii + yhen energiajuoman kävin itselleni ostaa. Tuli kyl pieni semmonen Jenna Marbles fiilis jossain vaiheessa. Tässä video mistä on kyse:


Jep, ei kauheen terveen näköstä ole. Ihan hauskaa se on kumminki joskus olla sper innokkaana töissä. Hyppii ja pomppii seinille. 

Mitäs mitäs, ei mulla oikeesti kauheen erikoisia juttuja tänne ole? Nyt aloin ettii salitreeni ohjelmaa, tosiaa 3x viikko. Mun aikaerojen kanssa vääntely o tehny must nii aivottoman kanan - et unohdin ostaa salikortin. Ajattelin antaa itseni toipuu aikaeroista ja ostaa tän kyseisen maanantaina / viimestään tiistaina. Oon maanantain vapaalla, mut sali ois duunin vieressä. En tiiä tahdonks vapaal mennä niin lähelle duunia. Mä en tiiä tahdonks mennä vapaallani duunin vieree salille - duunikaverit ihmettelis salee. 

Nyt o kumminki aika oikeesti päästä kuntoon. Nyt on loputtava tän leikkimisen. Muutama vatsa aamulla ja sit kävelen töihin. Kyllä se käy kevyest aamuliikunnasta. Tänää kävelin töihin, aurinko nousemassa ja kuulokkeista tuli sellanen biisi mihin oon rakastunut. Voin kertoa, et mun fiilis oli katossa. Mä hymyilen koko matkan töihin melkeenpä, ku alotin sillä biisillä aamuni. Mä teen saman huomenna. Biisiä en jaa teidän kanssa, vielä. Se paljastaisi mut niin helposti kaikille. Mä oon ollu turhan innokas soittaa biisiäni muillekki, joten jäisin heti kiinni - jos joku tuttu tätä lukee (I really don't think there's someone..). 

Ajattelin juoda vihreen teen iltapalakseni ja mennä nukkumaan. Mä oikeesti oon aivan sammumaisillani, et sillälailla. Mä palailen varmaankin taas huomenna, eli heipsan!

Rakkaudella

anamiauh

Paluu arkeen alkaa.

Nyt on aika palautua lomalta kohti kotia. Mulla oli oikein oikein mukava loma. Aurinkoa, +30-40 astetta lämmintä ja hyvää seuraa. Ruoka oli loistavaa, vähän ripaus biletystä ja tietenkin tuli maattua rannalla kunnolla. Väritykseni tällä hetkellä on ruskea, olen mukavasti ruskettunut. Tietenkin olin jo valmiiksi ottanut pienen pohjan, enpähän palanut niin helposti. Vähän rintakehästä, mutta se nyt oli odotettavissa - jostain palaa kumminkin. Minä jätin punnitsemisen loman jälkeen - tiesin ettei mun kannata ahdistaa itseensä painolla. Loman jälkeen kävin vaa'alla. Aamupaino oli 59.5 - eli ei ihan huono, mut parempiki vois olla. 

Mä alotan huomenna jo työt taas, jotenki semmonen 50-50 olo siitä. En tavallaa tahdo palata töihin - tahtoisin tavallaan takaisin kotiin. Kotiini, SUOMEEN. Ikävöin +20 asteen auringosta kylmään lumiseen kotiini. Hassua, vai mitä tuumit(te)? Mä kaipaan asioita suomesta, mut ehkä tää on vaan haikeutta siitä - ettei siel tullu nyt oltua. Onneksi tiedän sisimmässäni, että kaikki se hyvä suomessa odottaa mua. Se on siellä, kun palaan takaisin. Pienetkin asiat on täl hetkel mielessä. Miten tahtoisinkaan nyt syödä ruisleipää ja raejuustoa, juoda kunnon kahvia, katsoa telkkarista SUOMALAISIA ohjelmia (no oikeestaa ainoo kiinnostava @ the moment olis putous). 

Nyt on aika muuten kertoa vähän, eli nythän on helmikuu. Muistan edelleen kirjoitelleeni salista jotain? Kyllä,meinaan pitää nyt lupaukseni. Mä ostan huomenna salille kortin, ainakin kuukaudeks on ostettava ja sit käyn 3x viikko. Ohjelmani ei oo viel iha valmis, mut kyllä tää tästä. Mun pitää vaa löytää juttui mistä tykkään ja vähän totutella salille paluusta. En oo siis salil käyny kesän jälkee kertaakaan - sillee siis salilla salilla. Mä oon kyllä liikkunut, mut en menny salille. 

Sain lahjaksi muuten kaveriltani lahjaksi uuden mp3:n ja nyt voin sen kanssa lähtee treenaamaan. Ongelma on kumminkin, et mun vanhan soittimen musiikkia ei saa tohon uuteen. Mun biisit kaikki 4000 oli vanhassa koneessa ja nyt se kone sanoi itsensä totaalisen irti. Se ei aukee enää ollenkaan. Jos oot joku nero ja tiedät, et ne biisit voi viel pelastaa - please contact (tää ei oo sit mikää deitti juttu, just for your information). 

Mua vähän harmittaa, et tän koneen (lentokoneen) netti ei toimi niin hyvin, että saisin kuvitettua tätä tekstiäni. Nyt jos luet, ni joudut olemaan ilman kuvia. Pahoittelen tätä, mutta mä kyllä jatkan huomenna (tai ylihuomenna) kuvien ollen mukana. Laitan pari kuvaa myös lomailu paikastani. Luultavasti otan ne kyllä ihan googlesta, ihan turvallisuuteni vuoksi. En tahdo kenenkään tietävän kuka todella olen. Tietenkin tiedän myös, että kirjoituksistani joku joka todella tuntee minut - voisi jopa tunnistaa minut... vai voisiko? En osaa sanoa, mutta toivon todella saavani pitää tämän salaisuutenani, omana piilonani. Purkaan tänne ajatuksiani ja tahdon tehdä sen melko vapaasti (varoen tietenkin vähän, ihan siksi ettei seinät kaadu). 

Nyt alan kumminki katsomaan leffaa koneelta, koska mua jotenki vähän harmittaa kuvattomuus. 

Mä oon kumminki palannu, toivottavasti teillä on mennyt hyvin ja nyt yhdessä jatketaan kohti täydellistä kroppaa. Eikö? 

Rakkaudella
anamiauh