Pikanen update ennenku meen töihin. Luikulla on joku tyttö, joka valitettavasti vaikuttaa enemmän tyttöystävältä - kuin kaverilta. Vit... Mä kyl mietin, et ne näytti melkee samalta ku minä ja se ekan tapaamisen merkeis. Se piteli mua sylissä yms. Kyllä se muhunki välillä katto, mut ei niin paljoo. Ärsyttää, hemskutin Luikku. Tänää taas näkee sen, katotaa onks tyttö mukana vai ei. Jos ei, ni sit voi olla et mulla sittenki on mahdollisuus. Mitä jos se on mukana? En tiedä, katsotaan.
Pikkuset aamuset ja sit töihin:
Heippa!
Rakkaudella
anamiauh
maanantai 31. joulukuuta 2012
sunnuntai 30. joulukuuta 2012
Nonni, lista on tehty. Toteutetaan.
22 YKSINKERTAISTA VINKKIÄ LAIHDUTUKSEEN
1.) Etsi Kaveri Laihdutukseen
On aina hyvä olla joku tukemassa kun yrität laihduttaa. Etsi kaveri joka haluaa myös pudottaa painoa ja vertailkaa laihdutusmenetelmiänne. Jakakaa kokemuksenne ja pitäkää vaikka leikkimielinen kilpailu aiheesta.
2.) Ota Yksi Askel Kerrallaan
Aloita kiinnittämällä huomiota mitä syöt. Rajoita rasvojen ja karamellien syömistä ja lisää pikkuhiljaa hedelmien ja vihannesten määrää dieettiisi. Kun saat tämän pikkuhiljaa hallintaan, aloita liikkuminen. Jos et pidä liikunnasta tai se tuntuu vaikealta, kokeile aluksi vain 15 minuuttia päivässä – ei enempää. Sitten lisää pikkuhiljaa puoleen tuntiin päivässä viikkojen kuluessa. Muista, että liikkuessasi poltat kaloreita etkä syö! Liikunta on myöskin helpompaa jos koitat löytää jonkun lajin josta nautit tai voit samalla vaikkapa kuunnella musiikkia ja miettiä jotain sinulle tärkeitä asioita tai vain nauttia ulkoilmasta.
3.) Käytä Lisäpainoja
Pienetkin painot auttavat kasvattamaan lihaksiasi ja kiihdyttämään aineenvaihduntaasi, jolloin poltat enemmän kaloreita ja laihdutus helpottuu. Lisäksi lihakset vievät vähemmän tilaa kuin rasva, joten vaatekokosi pienenee!
4.) Vähennä Hiilihydraattien Syömistä
Älä syö niin paljon leipää ja pastaa ja huomaat eron nopeampaa kuin uskotkaan. Vähähiilihydraattinen dieetti on kauan tunnettu laihdutusmenetelmä.
5.) Lopeta Limsojen Juominen
Jos juot päivässä limonadipullon, lisäät turhaan kaloreitasi. Jos limsan juonti on vaikea lopettaa, vähennä aluksi tai vaihda nollakalorisiin tuotteisiin.
6.) Aseta Tavoite
Määrää itsellesi päivämäärä ja kilomäärä paljonko aiot laihduttaa ja mihin mennessä. KIRJOITA SE YLÖS ja pistä jonnekin näkyvälle paikalle kotonasi.
7.) Grillaa tai Keitä
Vältä paistettua lihaa. Grillaa ja käytä paljon mausteita. Tähän tottuu helposti ja luultavasti alat pitämään tästä joka tapauksessa enemmän kuin paistetusta lihasta.
8.) Älä Osta Roskaruokaa
Kun menet kauppaan, älä mene tyhjällä vatsalla. Jos menet, ostat luultavasti enemmän pikaruokaa. Pidä kotisi varastot tyhjänä roska- ja pikaruoista joten et saa kiusausta ahmia niitä.
9.) SYÖ AAMIAINEN
Syö joka päivä runsas ja terveellinen aamupala. Syö se joka päivä. Älä syö kahdeksan jälkeen illalla enää mitään. Nöin vältät liikakalorit ja myöskin nukut paremmin.
10.) Käytä Pienempiä Lautasia
Käytä pienempiä lautasia systemaattisesti – näin huijaat itseäsi että syöt enemmän.
11.) Hemmottele Itseäsi
Kun kerrot itsellesi että et voi saada jotain, haluat sitä vain enemmän. Hemmottele itseäsi silloin tällöin – mutta rajoitetusti. Syö roskaruokaa vaikka kerran viikossa, jolloin tunnet että et jää mistään paitsi. Laihdutuksen ei tarvitse olla kärsimystä.
12.) Muista Juoda Paljon Vettä
Juo aina vettä ennen syömistä. Tämä antaa hieman täydemmän olon ja et syö niin paljoa.
13.) Lautasta ei ole Pakko Syödä Tyhjäksi
Lautasen tyhjäksi syöminen on hyvä tapa, mutta jos olet jo ehdottomasti täysi ennenkuin se on tyhjä – jätä syömättä. Sinulla on tehtävänä laihduttaa.
14.) Syö Riittävän Usein
Syö viisi tai kuusikin kertaa päivässä pieniä annoksia. Näin pidät näläntunteen loitolla.
15.) Pysy Kaukana Huijaustuotteista
Markkinoilla on paljon dieettituotteita joilla ei ole minkäänlaista tieteellistä pohjaa toimivuuden takeeksi. Pelkkiin myyntipuheisiin ei ole koskaan luottamista.
16.) Suunnittele Kuntoilusi
Kirjoita kaikki kuntoilusuorituksesi ja tulevat suunnitelmasi päiväkirjaan. Tee siitä keräilyharrastus.
17.) Tee “Piiloliikuntaa”
Kun esimerkiksi katselet televisiota, voit tehdä vatsalihasrutistuksia tai vain nostella jalkojasi. Tämä on vaivaton ja pitkässä juoksussa tehokas tapa laihduttaa ja kehittää tiettyjä lihaksia.
18.) Mittaa Ruokasi
Jos aiot syödä roskaruokaa tai välipalaa, muista aina mitata paljonko syöt ja mitä syöt. Roskaruoissakin on eroja. Jokapäiväinen roskaruoka ei myöskään dieettiin luonnollisesti kuulu.
19.) Hyvän pika-aloituksen laihdutukseen saat tuotteilla, jotka ovat todettu toimiviksi
Ota kunnon spurtti laihdutuksen alkumetreillä esimerkiksi tuhansien ihmisten hyväksi toteamalla Nutrilett-kuurilla.
20.) Kuntoile Lyhyt Hetki Herättyäsi
Jos pystyt kuntoilemaan kotonasi herättyäsi edes muutaman minuutin ajan, se on hyväksi koko päivää ja vartaloasi ajatellen. Aineenvaihduntasi lähtee käyntiin ja aamupala maistuu paremmalta. Vatsalihasliikkeitä, punnerruksia, kuntopyörää, aerobic-videota, mitä tahansa – aamu on mitä mainiointa aikaa näille.
21.) Kehitä Hyviä Tapoja
Sanotaan, että jos jotain tekee 21 kertaa, siitä tulee tapa. Keksi itsellesi hyviä tapoja ja noudata niitä. Kirjoita ylös mitä päätät tehdä ja merkitse ylös päiväkirjaasi milloin olet sen tehnyt. Näin siitä tulee tapa ja ennen pitkää se tehoaa eduksesi laihdutuksessa ja dieetissä vääjäämättä!
perjantai 28. joulukuuta 2012
Unta vähän ja silleen..
Nyt on tullu oltuu kipeenä taas pari päivää. Mä uskon löytäneeni syynkin tähän, nimittäin viisaudenhampaani on tekemässä tuloaan. Se on tosi kipee sivussa ja tiedän, ettei se mahdu mun suuhun täl hetkellä. Täytyy saada se pois. Mua pikkasen pelottaa se, että pitäs tääl ulkomailla hoitaa hammaslääkärilllä käyntini. Onnekseni se ei kuulemma ole tulehtunut, mut pakko kuulemma pian ottaa se pois. Ensviikolla koitan saada ajan.
Eilen alko tää ja se meni siihen, et ensimmäinen tunti tauko = kaverille nukkumaan, olin töissä 20min - jengi heittää mut ulos ja sanoo, et lepää. Nukuin muutaman tunnin ja menin taas töihin. Tein töitä pari hetkeä ja sit tulinki jo takaisin kaverin luokse. En päässy kotiin asti, koska olin niin väsyny. Kaveri sano, et käy tekemässä pari juttua ja tulee sitten kotiin. Kyseessä on Emolapsi. Mä sanoin vaan sille, et pian mä sen luota hilppasen kotia. Ehei, Emolapsi tuli kotiin takasin ja siellä mä nukuin. Heräsin ja totesin, että meen ihan kohta kotiin....... nukahdin. Emolapsi tuli viimesen kerran käymään joskus yhdentoista aikaan ilmoittamaan menevänsä vanhempiensa luokse yöksi, kerta ne on täällä. Mä olin, et juh.. Mä lähen kans kohta. Emolapsi totes, et sen äiti oli paikalla kans ja juttelinki hetken molempien kanssa. Nukahdinpa kesken keskustelun, kun tuli hiljainen hetki. Aamulla heräsin herätyskellooni - en muista laittaneeni kyseistä päälle - ja luen lapun:
"Rakas ystäväni, voit mennä mun sänkyyn nukkumaan jos sohva alkaa tuntua kurjalta. Laitathan oven lukkoon, kun lähdet töihin ja palauta avaimet mun pukkariin. Nukuit, kun kirjoitin tätä - en raaskinu herättää. T. Emolapsi"
Hetken aikaa olin vähän pihalla, mut kyllä teki hyvää nukkua oikein oikein oikein monta tuntia. Laskettiin yhdessä tänään päivällä, että joku 17-18 tuntia oon nukkunut yhteensä. Teki oikeesti melko hyvää. Tänään nyt sit oon painanu töitä puolikuntoisena, mut minkäs teet? Pakko painaa, pakko jaksaa.
Tulin nyt kotiin ja tän päivän ruokailut on mennyt ihan jees. Söin kyllä aika myöhään, mutta hain siis kiinalaisesta vain kanakeiton itselleni. Ei tullut niin huonoa omatuntoa, not so bad. Nyt kuitenkin ajattelin jatkaa nukkumista, since se on niin kivaa. Mä toivon pian parantuvani / pääseväni hamppikseen. Mulla on nyt apteekkiin resepti, et saan kunnon särkylääkettä ja sillä pitäs pärjätä tiistaihin asti ainakin. Toivotaan parasta, pelätään pahinta.
Harmi, etten uskalla treenaa täs kunnossa. Jään jälkeen tavoittessani.
Rakkaudella
anamiauh
Eilen alko tää ja se meni siihen, et ensimmäinen tunti tauko = kaverille nukkumaan, olin töissä 20min - jengi heittää mut ulos ja sanoo, et lepää. Nukuin muutaman tunnin ja menin taas töihin. Tein töitä pari hetkeä ja sit tulinki jo takaisin kaverin luokse. En päässy kotiin asti, koska olin niin väsyny. Kaveri sano, et käy tekemässä pari juttua ja tulee sitten kotiin. Kyseessä on Emolapsi. Mä sanoin vaan sille, et pian mä sen luota hilppasen kotia. Ehei, Emolapsi tuli kotiin takasin ja siellä mä nukuin. Heräsin ja totesin, että meen ihan kohta kotiin....... nukahdin. Emolapsi tuli viimesen kerran käymään joskus yhdentoista aikaan ilmoittamaan menevänsä vanhempiensa luokse yöksi, kerta ne on täällä. Mä olin, et juh.. Mä lähen kans kohta. Emolapsi totes, et sen äiti oli paikalla kans ja juttelinki hetken molempien kanssa. Nukahdinpa kesken keskustelun, kun tuli hiljainen hetki. Aamulla heräsin herätyskellooni - en muista laittaneeni kyseistä päälle - ja luen lapun:
"Rakas ystäväni, voit mennä mun sänkyyn nukkumaan jos sohva alkaa tuntua kurjalta. Laitathan oven lukkoon, kun lähdet töihin ja palauta avaimet mun pukkariin. Nukuit, kun kirjoitin tätä - en raaskinu herättää. T. Emolapsi"
Hetken aikaa olin vähän pihalla, mut kyllä teki hyvää nukkua oikein oikein oikein monta tuntia. Laskettiin yhdessä tänään päivällä, että joku 17-18 tuntia oon nukkunut yhteensä. Teki oikeesti melko hyvää. Tänään nyt sit oon painanu töitä puolikuntoisena, mut minkäs teet? Pakko painaa, pakko jaksaa.
Tulin nyt kotiin ja tän päivän ruokailut on mennyt ihan jees. Söin kyllä aika myöhään, mutta hain siis kiinalaisesta vain kanakeiton itselleni. Ei tullut niin huonoa omatuntoa, not so bad. Nyt kuitenkin ajattelin jatkaa nukkumista, since se on niin kivaa. Mä toivon pian parantuvani / pääseväni hamppikseen. Mulla on nyt apteekkiin resepti, et saan kunnon särkylääkettä ja sillä pitäs pärjätä tiistaihin asti ainakin. Toivotaan parasta, pelätään pahinta.
Harmi, etten uskalla treenaa täs kunnossa. Jään jälkeen tavoittessani.
Rakkaudella
anamiauh
keskiviikko 26. joulukuuta 2012
Työtyö, se naista syö.
En kirjota niin ahkerasti enään ja kiukuttelisin jos kirjottaisin. Mulla on aivan liikaa töitä ollut nyt hetken aikaa, liikaa stressiä ja liikaa kaikkea - paitsi sitä painon tarkkailua. Oon ollu nii siin pistees, et burnout - et oon syöny aika paljon siihe fiilikseen huomaamattani. Nyt ajattelin uudenvuoden jälkeen olla 14 päivää juomatta ja varmaa joku pikapika laihdutus pitää keksii ennen mun lomaani.
Oon niin sekasin töistää, et heräsin viime yönä 2x siihen, et luulin olevani töistä myöhässä....
Meen nyt lenkille, ainoolla vapaallani.
Moi
Rakkaudella
anamiauh
Oon niin sekasin töistää, et heräsin viime yönä 2x siihen, et luulin olevani töistä myöhässä....
Meen nyt lenkille, ainoolla vapaallani.
Moi
Rakkaudella
anamiauh
sunnuntai 23. joulukuuta 2012
ei huvita..
Kirjotella, kun tuntuu etten tuu onnistuu. Mä oon huono ihminen ja tahdon vain makaa sohvalla itsesäälis. Oon oksettava läski ja siitä ei pääse mihinkään.
Kyrpii.
Paljon.
Rakkaudella (ja vitut)
anamiauh
Kyrpii.
Paljon.
Rakkaudella (ja vitut)
anamiauh
torstai 20. joulukuuta 2012
Esitellään uusia hahmoja tänne.
Nyt on aika tutustuttaa teidät blogini uusiin hahmoihin. Mangoahan en voinut tänne ottaa mukaan, joten Mango valitettavasti on vähän jäänyt sivuun. Mangon kanssa jutellaan lähinnä facebookin kautta, mut silki o alkanu olee ihmeen kiire kokoajan. Ei se oo koneella melkeen ikinä. H m p h.
Uusia henkilöitä:
Emolapsi: Tyttö, kenen kanssa ollaan tutustuttu oikein hyvin, ollaan yhtä hölmöjä molemmat ja viihdytään toistemme seurassa.
Nalle: Poika, joka näyttää vähän nallelta. Työkaveri.
Luikku: Poika, johon mun ei todellakaan pitänyt mennä ihastumaan - menin silti.
Valopää: Poika, josta kaikki luulee mun miestä - mun paraskaveri melkeenpä koko saarelta.
Suomitytöt: Mulla on muutamii ihanii suomalaisia tyttöjä kavereina, yleensä hengaan niiden kaa yhdessä. Kyseessä on 5 tyttöä.
Tossa on ehkä muutama tärkein ihminen, jotka vaikuttaa mun elämässä täl hetkellä. Olishan noita paljon lisääkin ympärillä olevia... noi kumminki erottuu ehkä eniten täl hetkellä. Suomitytöissäkin ois kaks, jotka melkeen laitoin omille nimille - mut ei. Liikaa henkilöitä sekottaa vaan asioita, vai mitä tuumitte. Esittelen vähän paremmin noita, koska nyt täytyy lähtee lenkille.
Rakkaudella
anamiauh
Uusia henkilöitä:
Emolapsi: Tyttö, kenen kanssa ollaan tutustuttu oikein hyvin, ollaan yhtä hölmöjä molemmat ja viihdytään toistemme seurassa.
Nalle: Poika, joka näyttää vähän nallelta. Työkaveri.
Luikku: Poika, johon mun ei todellakaan pitänyt mennä ihastumaan - menin silti.
Valopää: Poika, josta kaikki luulee mun miestä - mun paraskaveri melkeenpä koko saarelta.
Suomitytöt: Mulla on muutamii ihanii suomalaisia tyttöjä kavereina, yleensä hengaan niiden kaa yhdessä. Kyseessä on 5 tyttöä.
Tossa on ehkä muutama tärkein ihminen, jotka vaikuttaa mun elämässä täl hetkellä. Olishan noita paljon lisääkin ympärillä olevia... noi kumminki erottuu ehkä eniten täl hetkellä. Suomitytöissäkin ois kaks, jotka melkeen laitoin omille nimille - mut ei. Liikaa henkilöitä sekottaa vaan asioita, vai mitä tuumitte. Esittelen vähän paremmin noita, koska nyt täytyy lähtee lenkille.
Rakkaudella
anamiauh
lauantai 15. joulukuuta 2012
Miten sanoa ei?
Nyt tulee minulta mietteitä, kun näin joulun alla mennään. Meillä nimittäin töissä on paljon ihmisii, jotka on aivan innoissaan joulusta. Minä en niin kovinkaan innokas ole, tykkään pienestä joulusta. Meillä kotona on ollu vaan ihan muutama ihminen osallisena meidän vietoissa. Isä tulee käymään moikkamassa ja niin pois päin. Nyt on toisin kumminkin, koko porukalla töitä painetaan 24.12 ja illalla pidetään semmonen yhteinen ilta yhdessä. Ennen tätä on moni työkaveri innostunut kumminkin tekemään pipareita, torttuja yms. Minä olen sattunut paikalle ja sitten ollaan tyrkytettykkin niitä kauhee määrä. Yritän kohteliaasti kieltäytyä, mutta eieiei. Minun on otettava ainakin yksi jokaista juttua mitä ne sitten keksikään tehdä. Ruotsalaista, tanskalaista ja norjalaistakin höttöä on nyt tullut maisteltua. Vähän tullut huono fiilis siitä, kun survotaan ruokaa suuhun.
Miten oikeesti voin sanoa ei? Tavoitteeni on olla tammikuussa tyytyväinen painostani. Tänään ajattelin mitata uusiksi, miten paljon puntari näyttää. En ole sen suuren numeron (63kg) jälkeen edes uskaltanut mennä. Pelkuriksikin minua voisi sanoa. Ahdistushan siitä tulee jos ei luku ole pienentynyt. Olen urheillut, viettänyt pari päivää syömättä diettitautini (lue : vatsatauti) takia ja muutenkin siirtynyt enemmän keittoihin/salaatteihin. Hedelmiä syön jälkkäriksi ja silti vatsani kuvottaa minua. Olen oksettava, en ole kaunis kropastani. En kyllä ole kaunis muutenkaan. Ainoa asia mistä pidän, on väri silmissäni. Ne on jännät, sillä niistä on niin monta kommenttia tullut. Sininen, turkoosi, harmaa, jääsilmä, kuut, haaleat ymsyms. Monet kysyvät, jos vaikka piilarit ois heitetty... Ei, ei ole.
Palataan kumminkin tähän, miten sanoa ei?
Onko teillä jotain hyvää tapaa, miten saat itsellesi vakuutettua ei sanan. Ei jäätelölle, ei herkuille, ei kaikelle mikä maistuu hyvältä ... mutta tekee niin kovin pahaa tavoitteellesi. Miten minusta saadaan koko 0? Ei edes tarvitse olla 0, mutta jos mietin asiaa. Olin ennen kokoa 34 ja se kuulostaa jo ihan mukavalta. Nyt olen kokoa 36/38. Hirveä jumbo tästä naiseta on tullut. Tietenkin, rehellisyyden merkeissä voin paljastaa - omaan melko paljon rintaa. Mulla on siis melko isot tissit verrattuna minkä kokoinen oon ja oon ollu. Muiden mielestähän mä olen pieni tai normaali. Ne ei nää tätä jätti vatsausällötysyrjötysoksetuslöllykkää = vatsaa.
Onko se niin väärin, jos tahtoo olla kaunis?
Miten oikeesti voin sanoa ei? Tavoitteeni on olla tammikuussa tyytyväinen painostani. Tänään ajattelin mitata uusiksi, miten paljon puntari näyttää. En ole sen suuren numeron (63kg) jälkeen edes uskaltanut mennä. Pelkuriksikin minua voisi sanoa. Ahdistushan siitä tulee jos ei luku ole pienentynyt. Olen urheillut, viettänyt pari päivää syömättä diettitautini (lue : vatsatauti) takia ja muutenkin siirtynyt enemmän keittoihin/salaatteihin. Hedelmiä syön jälkkäriksi ja silti vatsani kuvottaa minua. Olen oksettava, en ole kaunis kropastani. En kyllä ole kaunis muutenkaan. Ainoa asia mistä pidän, on väri silmissäni. Ne on jännät, sillä niistä on niin monta kommenttia tullut. Sininen, turkoosi, harmaa, jääsilmä, kuut, haaleat ymsyms. Monet kysyvät, jos vaikka piilarit ois heitetty... Ei, ei ole.
Palataan kumminkin tähän, miten sanoa ei?
Onko teillä jotain hyvää tapaa, miten saat itsellesi vakuutettua ei sanan. Ei jäätelölle, ei herkuille, ei kaikelle mikä maistuu hyvältä ... mutta tekee niin kovin pahaa tavoitteellesi. Miten minusta saadaan koko 0? Ei edes tarvitse olla 0, mutta jos mietin asiaa. Olin ennen kokoa 34 ja se kuulostaa jo ihan mukavalta. Nyt olen kokoa 36/38. Hirveä jumbo tästä naiseta on tullut. Tietenkin, rehellisyyden merkeissä voin paljastaa - omaan melko paljon rintaa. Mulla on siis melko isot tissit verrattuna minkä kokoinen oon ja oon ollu. Muiden mielestähän mä olen pieni tai normaali. Ne ei nää tätä jätti vatsausällötysyrjötysoksetuslöllykkää = vatsaa.
Onko se niin väärin, jos tahtoo olla kaunis?
Kauniita naisia, Megan Fox&Christina Aguilera. Huokaus, ehkä joskus.
Rakkaudella
anamiauh
torstai 13. joulukuuta 2012
Hitaasti, mutta varmasti..
Olo on edelleen outo, mutta parempaan päin ainakin. Mulla päässä pyörii aika hienosti, mutta eikai sille voi mitään. Syöminen ei vieläkään ihan kunnolla suju, et lähinnä oon saanu pari banaanilastua ja piltin alas. Juominen kyllä sujuu, sisälläkin pysyy (onneks). Mä vaan odottelen tässä sitä, et pääki alkais tuntua taas normaalilta. Ei tämmöst ihme pyörimistä kokoajan, mut musta tuntuu et suurin syy on verensokerien alhaisuus. Nouseminen sängystä tuntuu jo semmoselt lennokkaalta. Tavallaan ihan hauskaa, mut toisaalta tämmönen taudeista hermoilija.. ei tee hyvää olla kipeenä. Mä siis oon oikeesti pienimuotoisesti luulotautinen. Mulla on päänsärky, ni se tarkottaa aivokasvainta. Kuumetta = hiv ja muuta mukavaa. Mulla aina melkeenpä on jotain vakavampaa, kuin mitä oikeesti on.
Toi aika hyvin kertoo millanen mä olen. Nimenomaan pieninkin erilainen oire tai tunne, ni kyllä on jotain vakavaa meneillään.
Oudointahan on se, että lääkäriin en mene. En tahdo, en kykene, en pysty.. Ahdistaa ja pelottaa. Vältän lääkäriä loppuun asti, kunnes tulee sellanen tilanne et jos en oo parantunu - pakko mennä lääkäriin. Eihän muu auta? Ei tähä mennes ole ollut syöpää tai muutakaan, mut niitä odotellessa. Jossain ne mua vaanii vielä, mä tiedän sen!
Siinä taas yksi asia lisää minusta. Paljastanut hiljalleen pienii asioita itsestäni. On ihana kirjoittaa tänne, sillä uskon ettei teillä ole mitään tietoa, kuka ruudun takana on. Miten vapauttavaa onkaan, ettei teidän tarvitse tietää oikeaa henkilöllisyyttä. Olen myös tietoinen siitä, ettei teitä lukijoita kovin montaa ole. Näen silti, joka päivä muutaman ainakin käyneen lukemassa sivuani. Kiva, että edes jotain vähän kiinnostaa miten minulla menee. Minullakin on omani, myös sellaisia - joita en ole pistänyt lukijalistalle, mutta käyn silti lähes päivittäin lukemassa.
Minun on nyt aika koittaa uudestaan syödä jotain pientä, sillä en nyt ole syönyt pariin päivään oikeastaan mitään. Juonut mehukeittoa ja vettä, sekä limppariakin tullut litkittyä. Kivahan tämmönen puhdistus on ja vatsakin näyttää vähän kivemmalta, mutta ei täydelliseltä siltikään. Koitan varmaan jotain jugurttia tai jotain, koska pelottaa oikeesti syödä kiinteetä. Mitä jos se tulee taas ylös? Mulla ei oikeen ole varaa olla poissa töistä. Ei oikeestaan edes huvittais olla pois töistä, sillä tää kotona makaaminen on aika tylsää puuhaa. Tänää päässy ylös vähän enemmän, ku eilen. Onneks sentään parempaan päin ollaan menossa, mut kuten sanoin - oon aika pihalla edelleen. Pääs tuntuu semmonen omituinen tunne. En osaa ees selittää, mut ihanku oisin lääkkeis tai jotain?
Oh well, nyt muutama fitspo kuva tänne - kun oon terve, alan taas treenaamaan:
Aika hienosti ilmaistu asia, pakko myöntää. Eikö teistäkin?
Pari kuvaa, mut tällä mennään. Jatkan parantumista.
Rakkaudella
anamiauh
Toi aika hyvin kertoo millanen mä olen. Nimenomaan pieninkin erilainen oire tai tunne, ni kyllä on jotain vakavaa meneillään.
Oudointahan on se, että lääkäriin en mene. En tahdo, en kykene, en pysty.. Ahdistaa ja pelottaa. Vältän lääkäriä loppuun asti, kunnes tulee sellanen tilanne et jos en oo parantunu - pakko mennä lääkäriin. Eihän muu auta? Ei tähä mennes ole ollut syöpää tai muutakaan, mut niitä odotellessa. Jossain ne mua vaanii vielä, mä tiedän sen!
Siinä taas yksi asia lisää minusta. Paljastanut hiljalleen pienii asioita itsestäni. On ihana kirjoittaa tänne, sillä uskon ettei teillä ole mitään tietoa, kuka ruudun takana on. Miten vapauttavaa onkaan, ettei teidän tarvitse tietää oikeaa henkilöllisyyttä. Olen myös tietoinen siitä, ettei teitä lukijoita kovin montaa ole. Näen silti, joka päivä muutaman ainakin käyneen lukemassa sivuani. Kiva, että edes jotain vähän kiinnostaa miten minulla menee. Minullakin on omani, myös sellaisia - joita en ole pistänyt lukijalistalle, mutta käyn silti lähes päivittäin lukemassa.
Minun on nyt aika koittaa uudestaan syödä jotain pientä, sillä en nyt ole syönyt pariin päivään oikeastaan mitään. Juonut mehukeittoa ja vettä, sekä limppariakin tullut litkittyä. Kivahan tämmönen puhdistus on ja vatsakin näyttää vähän kivemmalta, mutta ei täydelliseltä siltikään. Koitan varmaan jotain jugurttia tai jotain, koska pelottaa oikeesti syödä kiinteetä. Mitä jos se tulee taas ylös? Mulla ei oikeen ole varaa olla poissa töistä. Ei oikeestaan edes huvittais olla pois töistä, sillä tää kotona makaaminen on aika tylsää puuhaa. Tänää päässy ylös vähän enemmän, ku eilen. Onneks sentään parempaan päin ollaan menossa, mut kuten sanoin - oon aika pihalla edelleen. Pääs tuntuu semmonen omituinen tunne. En osaa ees selittää, mut ihanku oisin lääkkeis tai jotain?
Oh well, nyt muutama fitspo kuva tänne - kun oon terve, alan taas treenaamaan:
Aika hienosti ilmaistu asia, pakko myöntää. Eikö teistäkin?
Pari kuvaa, mut tällä mennään. Jatkan parantumista.
Rakkaudella
anamiauh
keskiviikko 12. joulukuuta 2012
vatsatauti yllätti.
Tää nainen on nyt niin romuna, kuin vaan voi olla. Vatsatauti, kuumetta ja energia alkaa näyttää nollaa. Hieno tapahan tää o laihduttaa, kun mikään ei pysy sisällä. En oo nukkunu oikeestaan ollenkaan, kauheesti syöny, vähä saanu nestettä sisääni ja koittanu päästä lääkärille. Ei onnistu, en mä jaksa.. ei kykene. Liikaa pyydetty, et ulos asti lähtisin. Tännekki kirjottaminen tuntuu raskaalta, et päätelkää vaan miten heikkona olen. Taidan painaa pään tyynyy ja katsoo leffaa, kert unikaan ei tahdo tulla.
Rakkaudella
anamiauh
Rakkaudella
anamiauh
lauantai 8. joulukuuta 2012
Aamujumppaa.
"No tuliko edes hiki?" - kysyn lopuksi ihmisiltä aamulla, kun jumppa on vedetty. Huokailuja ja hengityksen tasailua kuuluu vain ja pieni "Joo" sieltä tulee myös. Naurahdan vain ja totean sen olevan tarkoituskin. Englanniksihan tämä on tullut taas vedettyä, mutta onneksi se ei minua haittaa. Aamujumpat on kivoja, nykyisin etenkin suosikikseni on tullut aerobicin vetäminen aamuisin. Biisit mitä oon valinnu, tykkään niistä(vielä) ja jaksan puhkua energiaa ihan 110%. Mä tahdon käydä zumba kurssia ja tahdon palatessani suomeen alkaa vetää kunnon zumbazumbaa. Se ois hauskaa mun mielest. Tietty tanssinki opettaminen vois olla mukavaa, mut se on sit aina asia erikseen... Miten siitä sit selvittäis? Sitä en osaa sanoa, ku musta tuntuu et nykysin kaikki muutenkin tommonen sujuu paremmin englanniksi.
Onneksi tänne voin kirjotella ihan omalla äidinkielellä, ni en ihan kokonaan unohda. Tietenkin sit on muutamia kavereitakin, suomalaisia kavereita. Niiden kanssa ollessamme keskenämme, ni tietty mennään ihan suomella - ei enkkua niiden seurassa. Molemmat sujuu onneksi hyvin, hihi. Ruotsiakin osaan kokoajan paremmin ja paremmin, kun täällä harjoittelen sitäkin.
Muutama inspiraatio video myös teille, etenkin toi toka on must tosi kiva ja tolla on muitaki oikeen kivoi videoita. Helppoi tansseja ja biisitki miellyttää. Siitä sit jumppaamaan, nyt kello näyttää sen verran.... et on mun aika mennä taas unille.
Öit teille.
Rakkaudella
anamiauh
ps. 20 jälkee en saa syödä, nyt näläs nukkuu. FML
Onneksi tänne voin kirjotella ihan omalla äidinkielellä, ni en ihan kokonaan unohda. Tietenkin sit on muutamia kavereitakin, suomalaisia kavereita. Niiden kanssa ollessamme keskenämme, ni tietty mennään ihan suomella - ei enkkua niiden seurassa. Molemmat sujuu onneksi hyvin, hihi. Ruotsiakin osaan kokoajan paremmin ja paremmin, kun täällä harjoittelen sitäkin.
Muutama inspiraatio video myös teille, etenkin toi toka on must tosi kiva ja tolla on muitaki oikeen kivoi videoita. Helppoi tansseja ja biisitki miellyttää. Siitä sit jumppaamaan, nyt kello näyttää sen verran.... et on mun aika mennä taas unille.
Öit teille.
Rakkaudella
anamiauh
ps. 20 jälkee en saa syödä, nyt näläs nukkuu. FML
perjantai 7. joulukuuta 2012
Itsenäisyyspäivää vaa juu...
Eilen oli tosiaa tärkee päivä, meidän itsenäisyys täytti 95-vuotta! Paljon onnea vaan meille, hienosti toimittu 95v sitte. Meillä tehtii ihan normaalisti töitä, mitä nyt saatiin töihin hieno kakku. Meil oli pientä ohjelmaa päivälle, mut ei nyt menny ihan miten suunnitelmissa oli. Asiakkait odoteltiin enemmän ja oltas tahottu tanssimaan niitä ymsyms. Ei aina voi voittaa, ku ei oikeen meidän rakkaat suomalaiset lähe nii helposti hömpöttelemään.
Töiden jälkeen oli pakko etsii paikka jossa näki sit linnan pukuja. Minä ja muutama muu suomalainen tyttö käytiin kattomas pukuja. Valkkari käteen ja arvostelemaan. Nää muut kyllä joi punkkua, mutta minä en oikein siitä välitä. Puvuist olin vähä pettyny tänä vuonna, ei ollu kovin montaa mun mielest kaunista mekkoa.
Mitä jos minä menisin noihin juhliin? Millasen mekon mä ottaisin, hmm...Enpä tiedä, ehkä joku punaisen värinen ja suht. simppeli. Ihana kaunis yksityiskohta pitäis olla, mut ei mitään suurta ja huutavaa. Kampaus ois joku puol nuttura kiharoilla varmaankin ja tiukka niin, et voisin näyttää laihalta siinä. Mä treenaisin kyl varmasti hulluna tommosta varten, ku ois semmoset paineet et huh! Ois kyl sinäänsä kiva olla jossain kullan kimallukseski astumassa korot näyttävästi jalassa tanssien. No, tommosta mun tartte edes miettiä. Ei musta minkään suuren ja merkittävän hemmon vaimo tule kumminkaan, seikka on saletti.
Oon muuten näin joulun alkuun alkanu katsoo the joulukalenteria. Vanhahan se on ku mikä, mut jotenki edelleen se iskee. Siinä on se joku juttu, mitä luultavammin muistot. Muistot, kun oli nuorempi ja pelkäsi näsää. Haha.. Ilkeät näsät ja viisasten kirjat. Oivoi, kyllä vähän tässä naurattaa jopa, et myönnän tänne tämmöstä.
Mitäs tässä muuta, sain ensviikon ohjelman itselleni. Pyytänyt lisää aamujumppii itselleni, mut eipä ole näkynyt. Ei todella kiinnosta ensviikon työt. Kyrpä nous otsaan aika suuresti, mut minkäs teet. Tää tyttö lähtee nyt nukkumaan rankan eilisen ja tän päivän jälkeen.
Hyvää yötä vaan teille, god natt.
Ehkä huomenna sit palataan takaisin aiheeseen laihdutus, ahdistus ja muu paska oikeen kunnolla. Nyt ei kiinnosta.
Rakkaudella
anamiauh
Töiden jälkeen oli pakko etsii paikka jossa näki sit linnan pukuja. Minä ja muutama muu suomalainen tyttö käytiin kattomas pukuja. Valkkari käteen ja arvostelemaan. Nää muut kyllä joi punkkua, mutta minä en oikein siitä välitä. Puvuist olin vähä pettyny tänä vuonna, ei ollu kovin montaa mun mielest kaunista mekkoa.
Mitä jos minä menisin noihin juhliin? Millasen mekon mä ottaisin, hmm...Enpä tiedä, ehkä joku punaisen värinen ja suht. simppeli. Ihana kaunis yksityiskohta pitäis olla, mut ei mitään suurta ja huutavaa. Kampaus ois joku puol nuttura kiharoilla varmaankin ja tiukka niin, et voisin näyttää laihalta siinä. Mä treenaisin kyl varmasti hulluna tommosta varten, ku ois semmoset paineet et huh! Ois kyl sinäänsä kiva olla jossain kullan kimallukseski astumassa korot näyttävästi jalassa tanssien. No, tommosta mun tartte edes miettiä. Ei musta minkään suuren ja merkittävän hemmon vaimo tule kumminkaan, seikka on saletti.
Mitäs tässä muuta, sain ensviikon ohjelman itselleni. Pyytänyt lisää aamujumppii itselleni, mut eipä ole näkynyt. Ei todella kiinnosta ensviikon työt. Kyrpä nous otsaan aika suuresti, mut minkäs teet. Tää tyttö lähtee nyt nukkumaan rankan eilisen ja tän päivän jälkeen.
Hyvää yötä vaan teille, god natt.
Ehkä huomenna sit palataan takaisin aiheeseen laihdutus, ahdistus ja muu paska oikeen kunnolla. Nyt ei kiinnosta.
Rakkaudella
anamiauh
keskiviikko 5. joulukuuta 2012
Vapaa päivä
Tänään oon ollu vapaalla. Aloitin heräämäl 11 aikoihin ja lähin lenkille. Sellanen kiva muutaman kilsan lenkki teki terää, ku aurinko paistoi ja sää oli iha mukava muutenkin. Kävin ostaa itselleni vähän vettä ja kuivattui hedelmiä. Mä kävellessäni kuuntelin musiikkia ja aloin miettiä... Mulla on jopa hieman ikävä suomea, kotia. Aina onneks voin miettiä, et lumi + kylmyys = hyi, ei mulle. Mä en tykkää siitä, et pitää olla 100kg vaatteita päällä ja niiden riisumiseenki menee ikuisuus jos tahdot esim. sovittaa jotai paitaa. Lenkin jälkee tulin kotiin, söin jugurtin ja aloin miettiä - mitäs nyt tekisin? Onneks sain viestin, et pitäs lähtee shoppailee. Eikai siinä mitään, kun veronpalautuksetkin vasta tuli tilille. Kyllähän niitä voi vähän käydä tuhlaamassa? Kaupoista ei tuntunu löytyvän oikeen vaatteita. Meikkei, ripsiä ja muuta sälää kyllä lähti mukaan.Mitä ihanimmat tossut myös kotiin ostin, koska tääl o viileet lattiat. Pehmeet ja mukavat jalassa, I really like! Mukavan päivän onneks sain vietettyä, en mee valittamaan yhtään!
Huomenna on taas luvassa töitä, olen myös mukana meidän pienes itsenäisyyspäivä juhlassa. Suomi 95v, GO SUOMI! Me ollaa tilattu kakkuu ja pidetään pieni puhe meidän rakkaan kotimaamme kunniaksi. Toivottavasti ihmiset vaan osais tulla paikalle, sillä muuten meitä todella harmittaa. Ollaan tehty kauheesti töitä tän asian eteen, joten nyt peukut pystyyn!!
Mitä mun painoon tulee, ehkä huomen aamuna uskallan punnita itseni. Ahdistanu sikana punnitseminen viime kerran jälkeen. Lukuni oli aivan liian iso mulle, mitä helvettiä oikeesti? Ihme jojoilua tää mu paino. Pitää lopettaa liialliset herkut, aivan kamalaa miten sitä unohtaa hyvän asian minkä eteen on taistellu pitkään. Unohtaa, et kaikki jäätelö ja paska vaan tuhoo mun matkaani täydellisyyteen. Mä oon alkanu miettii, et pitäskö tehdä lista mitä pitäs päivän aikan syödä ja pitää kiinni siitä VAI kirjottaa kaikki mitä syön päivässä ja nähdä mikä kaikki on turhaa paskaa? En tiiä, ehkä koitan molempia tapoja viikon? Eihän se keneltäkään pois ole, jos kokeilen? Eihän?
Nyt meni kauheesti kirjoittamiseks, pari inspis kuvaa:
Oi täydellinen vartalo, ole pian minun. Joululahjaksi vaikka?
Huokaus
Rakkaudella
anamiauh
Huomenna on taas luvassa töitä, olen myös mukana meidän pienes itsenäisyyspäivä juhlassa. Suomi 95v, GO SUOMI! Me ollaa tilattu kakkuu ja pidetään pieni puhe meidän rakkaan kotimaamme kunniaksi. Toivottavasti ihmiset vaan osais tulla paikalle, sillä muuten meitä todella harmittaa. Ollaan tehty kauheesti töitä tän asian eteen, joten nyt peukut pystyyn!!
Mitä mun painoon tulee, ehkä huomen aamuna uskallan punnita itseni. Ahdistanu sikana punnitseminen viime kerran jälkeen. Lukuni oli aivan liian iso mulle, mitä helvettiä oikeesti? Ihme jojoilua tää mu paino. Pitää lopettaa liialliset herkut, aivan kamalaa miten sitä unohtaa hyvän asian minkä eteen on taistellu pitkään. Unohtaa, et kaikki jäätelö ja paska vaan tuhoo mun matkaani täydellisyyteen. Mä oon alkanu miettii, et pitäskö tehdä lista mitä pitäs päivän aikan syödä ja pitää kiinni siitä VAI kirjottaa kaikki mitä syön päivässä ja nähdä mikä kaikki on turhaa paskaa? En tiiä, ehkä koitan molempia tapoja viikon? Eihän se keneltäkään pois ole, jos kokeilen? Eihän?
Nyt meni kauheesti kirjoittamiseks, pari inspis kuvaa:
Oi täydellinen vartalo, ole pian minun. Joululahjaksi vaikka?
Huokaus
Rakkaudella
anamiauh
tiistai 4. joulukuuta 2012
kyllä nyt lähtee..
Täten julistan internetin takaisin itselleni. Ihana olla taas internetin omistava ihminen. Tätä ollaa jo kaipailtu pidemmän aikaan. Blogi alkanu jo vähän kuihtumaan,kun on niin pitkä aika viimeisimmästä kirjotuksesta. Nyt oon tosi väsynyt, mut onneks huomenna vapaalla. Huomenna sitten kerron vähän mitä oon tuumaillut itselleni. Pientä dietin tapaista nimittäin kaavaillut itselleni. Aamupala lista näyttää jo melko hyvälle. Lounas pitää fiksata, et mitä saan syödä päivinäni ja illallinen sais olla melko kevyt. Yhtenä päivänä on semmonen "tee / syö" mitä tahdot päivä. Tää on nyt ainaki tän hetken suunnitelmissa ja vaikuttaa hyvälle. Mä nimittäin kävin sil vaa'alla ja lukemat ei todellakaan miellyttänyt - YHTÄÄN! miten ihminen voikaan päästä niin nopeesti takasin vanhaan painoonsa. Se tuntuu melkeen epäreilulta!!
Nyt kumminki no pakko mennä nukkumaan, aivan rättiväsynyt.
Rakkaudella
anamiauh
Nyt kumminki no pakko mennä nukkumaan, aivan rättiväsynyt.
Rakkaudella
anamiauh
torstai 29. marraskuuta 2012
Little video...
Mä en ees jaksa kommentoida mitään, koitan olla viikon ilman tupakkaa&alkoholia. Alkoholi ei oo ongelma, mutta tupakka...
Rakkaudella
anamiauh
Rakkaudella
anamiauh
torstai 15. marraskuuta 2012
Ihanaa..
Juttelin juuri hetki sitten uuden suomalaisen ystäväni kanssa täällä. Hän on juuri ostanut itselleen vaa'an ja lupasi päästää minutkin kokeilemaan painoani. Helpottaa hieman elämää, kun tietää missä mennään. Kaks kaverusta on päättäny alkaa vähä hiilariselle dietille ja miettivät josko lähtisin mukaan. Vähän viel emmin, mutta toisaalta.. miksipä ei? Mä vaan oon vähän huono kunnon dieteis. Mä oon nyt herkkuja vähentäny et ihan maximi viikossa on kahdesti vähän jäätelöä tai jotain. Yritän kumminki melkolailla myös urheilla tääl, minkä kerkeenkin. Edelleen omat työt on myös urheilun parissa.
Nyt on aika painuu nukkumaan itseasis hiljalleen. Kattelin taas youtubesta hienoi videoita ja kauhee tanssimisen himo tullut. Nukuttaa kumminki sen verran paljo, et uni taitaa nyt voittaa tanssimisen.
Hyvää yötä!
Rakkaudella
anamiauh
Nyt on aika painuu nukkumaan itseasis hiljalleen. Kattelin taas youtubesta hienoi videoita ja kauhee tanssimisen himo tullut. Nukuttaa kumminki sen verran paljo, et uni taitaa nyt voittaa tanssimisen.
Hyvää yötä!
Rakkaudella
anamiauh
maanantai 12. marraskuuta 2012
Vielkää nettiä...
Yhä odottelen nettiä itselleni ja alan oikeesti hermostuu tästä ettei mulla ole aikaa kirjotella tänne. Mä teen töitä kokoajan ja mä juoksen ympäri mestoi. Mulla on melko paljon töitä myös siinä, et mun pitää saada mun kolleegat ymmärtämään myös asioita. Mitä asioita? Esimerkkiksi, että mä tahdon tehdä töitä. Mä en tahdo helpotusta päiviini. Mua yritetään vähän siirtää sivuun, koska olen .. minä. En tiedä mikä helvetti mussa oikeen on muka vikana. Ihan yhtä hyvä, kuin noi muutkin. En ehkä ole ollut töissä yhtä kauan, kuin muut.. Tahdon silti oppia, en ole huonompi. Tahdon todistaa niille, et mä pystyn ihan samaan meininkiin. Ainoa mikä niillä on ja mulla ei.. kieli. Ne puhuu kieltä, mitä moni täällä töissä puhuu. Mähän siis hoidan enemmän suomalaisia ja näin. Ne tahtoo mua vaan tulkkailemaan ja vetämään VÄLILLÄ jumppia englanniksi. Kyllä meitä suomalaisiakin pitäisi vähän enemmän miettiä, kun mua pusketaan sivuun. Mullahan menee motivaatio siinä?
Mitä syömiseen tulee, ni oon ain välillä jättäny syömättä pahanmielen takia. Mulla on vähän pahamieli tosiaa kolleegojen takia. Miksi pitää olla niin ... tommosii??
Mä en kauheesti oo syöny makeeta, enkä mitään roskaa. Hamppareita tai ranskalaisia ois ollu tarjolla parina päivänä tai no oikeestaan... joka päivä ois mahdollista syödä niitä. Ei kiitos, en tahdo. Mua kuvottaa semmoset. Syöny lähinnä salaatteja ja kanaa/kalaa. Mä en kauheesti oo syöny siis lihaakaan. Musta silti tuntuu, et oon turvonnu. Mä alan pikku hiljaa miettii, et jos noi sysää mut kunnolla syrjään ni alan sit viettää enemmä vapaata. Pitäis olla muutama päivä viikossa ihan vapaata vapaata, mut must tuntuu et kohta mulla ei muuta olekkaan. Mä kyl ekana käyn ostaa sen vaa'an, kuhan palkka vaan tulee.
Ellen sitten muuta ja siellä uudessa kämpässä ole vaakaa. Tahdon vaa'an. Tahdon tahdon, pakko saada! Mitäs teille kuuluu?
Pieni vuodatus tänne.
Rakkaudella
anamiauh
Mitä syömiseen tulee, ni oon ain välillä jättäny syömättä pahanmielen takia. Mulla on vähän pahamieli tosiaa kolleegojen takia. Miksi pitää olla niin ... tommosii??
Mä en kauheesti oo syöny makeeta, enkä mitään roskaa. Hamppareita tai ranskalaisia ois ollu tarjolla parina päivänä tai no oikeestaan... joka päivä ois mahdollista syödä niitä. Ei kiitos, en tahdo. Mua kuvottaa semmoset. Syöny lähinnä salaatteja ja kanaa/kalaa. Mä en kauheesti oo syöny siis lihaakaan. Musta silti tuntuu, et oon turvonnu. Mä alan pikku hiljaa miettii, et jos noi sysää mut kunnolla syrjään ni alan sit viettää enemmä vapaata. Pitäis olla muutama päivä viikossa ihan vapaata vapaata, mut must tuntuu et kohta mulla ei muuta olekkaan. Mä kyl ekana käyn ostaa sen vaa'an, kuhan palkka vaan tulee.
Ellen sitten muuta ja siellä uudessa kämpässä ole vaakaa. Tahdon vaa'an. Tahdon tahdon, pakko saada! Mitäs teille kuuluu?
Pieni vuodatus tänne.
Rakkaudella
anamiauh
keskiviikko 7. marraskuuta 2012
Hyvä vai huono?
Tää tulee nyt varmasti monelle shokkina, mutta ... elämä ilman vaakaa. Olen elänyt nyt jo melkein 2vk ilman vaakaa ja mä en tiedä enää onks se hyvä vai huono? Mua tavallaan ahdistaa se fakta, etten tiedä paljon painan. Toisaalta kun mietin, ni oon helpottunut tästä asiasta. Eihän paino kaikkea kerro, vaan se miltä näytän ? No .. jos otetaan peilin kautta olevan kuvan kanssa aatteita, ni kyllä se on se läski siellä vieläkin. Kiva... Ahdistaa se kumminki, et en tiedä mihin suuntaan oon menossa. Läski näyttää samalta, ku aina ennenkin. Onko pudonnut paino, onko se noussut? Pitäisikö taas pitää mukava kahvi+tupakka dietti pari päivää? Lähtisipähän ainakin turhaa roskaa kehostani pois. Tietty terveellistähän se ei ole? Who cares? En oikeesti enää jaksa vatsaani, tahdon sen pois. En jaksa enää kirjoiitella tänne vain miten inhottava vatsa minulla on? Eikö olisi aika päästä jo pois tästä kehosta.
Nyt mennään sit hauskimpaan juttuun, nimittäin.. meitsi on saikulla. Saikulla siitä syystä, et onnistuin naksauttaa niskani niin hyvään kuntoon, et vetelen melkosia nappeja naamaani. Pari päivää poissa töistä, ku eihän täl niskalla pääse töihin asti. Mä en siis eilen viel voinu kääntää päätäni ollenkaan vasemmalle. Mukavaa on ollut... Tänään viel oli kiva herää aamulla siihen, et tajuut nukkunees 12h lääkkeiden takia. Pikkasen tujuja kun ovat. Ha ha ha, FUCK MY LIFE. Ei siinä, etten tykkäis nukkua. En vaan pidä faktasta, etten voi mennä töihin. Tääl kotona on TYLSÄÄ. Onneks sentään tänne voin vähän avautua täältä kotoota.
Voisko joku kertoa mulle jotain kivaa, jotain mitä voisin lueskella? Blogeja, nettisivustoja tai no melkeenpä mitä vaan voisin nyt ottaa vastaan? Anyone? Olisin kovin ilonen.
No jatkan makoilua ja katselen vähän mitä itse löydän netistä.
Rakkaudella
anamiauh
Nyt mennään sit hauskimpaan juttuun, nimittäin.. meitsi on saikulla. Saikulla siitä syystä, et onnistuin naksauttaa niskani niin hyvään kuntoon, et vetelen melkosia nappeja naamaani. Pari päivää poissa töistä, ku eihän täl niskalla pääse töihin asti. Mä en siis eilen viel voinu kääntää päätäni ollenkaan vasemmalle. Mukavaa on ollut... Tänään viel oli kiva herää aamulla siihen, et tajuut nukkunees 12h lääkkeiden takia. Pikkasen tujuja kun ovat. Ha ha ha, FUCK MY LIFE. Ei siinä, etten tykkäis nukkua. En vaan pidä faktasta, etten voi mennä töihin. Tääl kotona on TYLSÄÄ. Onneks sentään tänne voin vähän avautua täältä kotoota.
Voisko joku kertoa mulle jotain kivaa, jotain mitä voisin lueskella? Blogeja, nettisivustoja tai no melkeenpä mitä vaan voisin nyt ottaa vastaan? Anyone? Olisin kovin ilonen.
No jatkan makoilua ja katselen vähän mitä itse löydän netistä.
Rakkaudella
anamiauh
perjantai 2. marraskuuta 2012
Muutto painaa päälle.
En ole kuollut, en vain omista nettiä tai niin hirveästi aikaakaan täl hetkellä. Olen juuri tullut käymään läheisessä kahvilassa. Tulin vain kertomaan olevani elossa, sekä että voin melko hyvin. Vaaka ei kotonani valitettavasti toimi, joten uusi pitää ostaa asap. Olen kovin surullinen, etten oo päässy updatee teitä mun elämästäni täällä.
Voin kertoa, että aurinko paistaa mukavan lämpimästi ja hymy löytyy kasvoiltani. Olen oikeasti melko iloinen. Tietenkin vatsa on edelleen ongelma, mutta edes se ei ole niin paljoa haitannut - ei ole ollut aikaa miettiä sitä. Tästä alkaa hyvä elämä.
Yks asia on pakko mainita, hedelmät on tääl NIIN PALJON PAREMPIA!!!!!!!!!!!
Later rakkaat.
Rakkaudella
anamiauh
Voin kertoa, että aurinko paistaa mukavan lämpimästi ja hymy löytyy kasvoiltani. Olen oikeasti melko iloinen. Tietenkin vatsa on edelleen ongelma, mutta edes se ei ole niin paljoa haitannut - ei ole ollut aikaa miettiä sitä. Tästä alkaa hyvä elämä.
Yks asia on pakko mainita, hedelmät on tääl NIIN PALJON PAREMPIA!!!!!!!!!!!
Later rakkaat.
Rakkaudella
anamiauh
lauantai 27. lokakuuta 2012
Mä oon laihtunu.
Kappas kappas, kivasti huomannu painon putoamista minulla. Mä oon joka aamu treenannu ja syöny iha nätisti kaikkee kivaa - en roskaa nytte. Hyvä viikko ollu. Aamulla paino on ollut jopa 57,5 ja melkee kyyneleet o tullu ilosta silmiin. Mä oon onnistunu vähän paremmin tän kaiken stressin ja muun keskellä pudottaa. Syöny aamusin ruisleipää jonka pääl o kurkku, raejuusto ja avokaado.Omnom, ollu just jees meininki täl viikolla. tavote oli 59 ja nyt ollaa pysytty aik nätisti 58kg. Olen oikeesti aika ylpee itsestäni tän asian kanssa. Nyt tiedän, et oon oikeesti pystyny johonki ja tästä on hyvä pudottaa lisää. Laitan kuukauden jälkeen tavoitteeks semmosen 55kg. Mä voisin oikeestaan jäädä siihe 55kg:hen, kuhan ensin vaan siihen pääsis.
Ikävää on se, et en oo kertonu teille jotain musta. Totuus musta on, et mä oon muuttamassa ... ulkomaille. En kerro minne muutan, mut sinne pitäs nyt mennä viettää aikaa vähän pidemmäksikin aikaan - ku pari viikkoa. Tää on semmonen mitä mietin, et kerronko tästä vai en. Miksi pelkään kertoa asioita? Pelkään, että kristalliset kauniit muurini sortuvat ympäriltäni jos kerron liikaa tänne. Ikinä et voi tietää, et jos tulee tilanne että ystäväsi lukee blogiasi. Mitä jos tämä leviää heidän kesken, mitä jos sukulaiseni saavat tietää? Minua pidettäisiin häiriintyneenä.Minä en ole häiriintynyt, aivan normaali. Minä en vain siedä rasvaa vatsassa, yksinkertaista. Onko se muka niin outoa, jos tavoittelet pientä ja laihaa kroppaa ilman rasvaa? Eihän se nyt voi olla niin väärin, eihän?
Ainiin, ainoa rasva jonka hyväksyn .. löytyy tisseistäni, niistähän minä en ole valmis luopumaan. Lättä vatsa ja tissit, sit o kaikki ihan bueno. Jos tissit lähtee, vannon harkitsevani silikoneja.
Nyt kone on lähdössä, on aika hypätä matkaan. Mukavaa viikonlopun jatkoa teille pupuset.
Ps. olkaahan nätisti!
Rakkaudella
anamiauh
keskiviikko 24. lokakuuta 2012
AAMUPAINO
Ai luoja, muutama päivä meni aika vähäisellä ruualla ja nyt jo paino pudonnut huomattavasti. Kävinpä katsomassa puntaria ja näytti 59,67kg. Mä oon aika tyytyväinen, kerrankin hymyilen kuvalleni peilissä ja näytän peukkua ylös.
Seuraavaksi sitten ois luvassa aamutreenit ja aamupala sen jälkeen. Pitäisi laittaa itsensä ihmisen näköiseksi ja lähteä uloskin . En vielä jaksa kirjoitella kauheesti muutostani, kun ei tästä ole mitään kirjoiteltavaa. Nukun patjalla ja kamoja pitäs saada lisää. Tyhjäähän tää on. Puntari on mukana ja peili. Ei kauheesti siis ole tullu vielä sisusteltua tätä kämppää. Ehtii sitä myöhemminkin. Nyt treenaamaan ja aloittamaan päivää.
Rakkaudella
anamiauh
maanantai 22. lokakuuta 2012
Pudotapudota, juoksejuokse, lopeta se mussutus.
Järjestinpä itselleni pienen kisan erään bloggaajan kanssa. Molemmat oli painon kanssa aikalailla samoissa, ni heitin yhteisen tavoitteen meille. 62kg - 59kg on tän viikon tarkoitus. Keskityn tähän nyt oikeesti. Sunnuntaina vaa'an on pakko näyttää 59 puolelle. Eilinen meni aika hyvin oikeestaan, tai hyvin ja hyvin.. oudosti. Mulla ei ole tapana jättää kokonaan syömättä. Eilinen meni niin, et söin aamulla puuroa ilman mitään ja sen jälkeen söin seuraavan kerran yhden tortillan jauhelihal + kasviksilla illemmalla. Mä join vaan kahvia ja poltin tupakkaa. Ei tuntunu ees oikee missään, olo oli ihan fine. Mä myös kävin kävelemässä vähän ympäriinsä....... nyt ku mietin, ni taisin kyllä kertoakkin tuon jo eilen.
Haha, nojoo. Mennään sitten tähän päivään. Aamupala nyt oli vähän pullamössöö täynnä, mut siihen oli syy. Mulla oli vika aamiainen mun töissä. Mä vaihdan työpaikkaa. Sama meno jatkuu, mut paikka vaan vaihtuu. Mä oon siis edelleen tekemässä töitä urheilun parissa. Oli hieman outoa, et söin oikeesti viimeisen kerran näiden ihanien työkavereiden kanssa - mutta .. tuleehan niitä uusia. Olen myös päättänyt, että näiden ihmisten kanssa tulen pitämään yhteyttä oikeasti, enkä vain sanoa tekeväni niin. Miksi vaihdan? Kyse on muutosta, minä muutan toiseen paikkaan ja sen takia minun on mahdotonta jatkaa työskentelyä vanhassa. Eihän minulla ole ees ajokorttia, jolla voisin ajaa paikasta toiseen. Rahaakaan ei olisi melkoisiin määriin bensaa ja autokin tietenkin kustantaa. Helpompi siis näin. Vähän jännittää kyllä muutto.
Nyt on aika pakkailla kamojani kasaan, siivota loputkin tästä talosta pois ja alkaa todella muuttaa.
Rakkaudella
anamiauh
Haha, nojoo. Mennään sitten tähän päivään. Aamupala nyt oli vähän pullamössöö täynnä, mut siihen oli syy. Mulla oli vika aamiainen mun töissä. Mä vaihdan työpaikkaa. Sama meno jatkuu, mut paikka vaan vaihtuu. Mä oon siis edelleen tekemässä töitä urheilun parissa. Oli hieman outoa, et söin oikeesti viimeisen kerran näiden ihanien työkavereiden kanssa - mutta .. tuleehan niitä uusia. Olen myös päättänyt, että näiden ihmisten kanssa tulen pitämään yhteyttä oikeasti, enkä vain sanoa tekeväni niin. Miksi vaihdan? Kyse on muutosta, minä muutan toiseen paikkaan ja sen takia minun on mahdotonta jatkaa työskentelyä vanhassa. Eihän minulla ole ees ajokorttia, jolla voisin ajaa paikasta toiseen. Rahaakaan ei olisi melkoisiin määriin bensaa ja autokin tietenkin kustantaa. Helpompi siis näin. Vähän jännittää kyllä muutto.
Nyt on aika pakkailla kamojani kasaan, siivota loputkin tästä talosta pois ja alkaa todella muuttaa.
Rakkaudella
anamiauh
sunnuntai 21. lokakuuta 2012
Live while we're young
Telkusta tulee biisi one directionilta. Hyvännäkösii jätkii hyppiiii mun ruudulla ja kertoo et pitäs elää, kun on nuori. Niihä sitä pitäisi, mutta tahdon ensin olla täydellinen.
Kävin tänään 1h15min kävelyllä, ennenku ees söin mitään. Heräsin suht myöhään muutenki, ni ei tartte kauheesti tänää syödä. Ostin myös kahvii itselleni ja jotai hauskoi light keksejä, mitä tänään meinaan maistaa. Toivottavasti ois hyviä! En kauheesti muuta ostanu, okei.. myönnän, et ostin 2x energiajuomaa. Pienesti oon ehkä niihin koukuttunu kumminki. Mä yritän kovasti vähentää niiden juomista, mut on todella hankalaa - pakko myöntää.
Nyt meinaan alkaa kumminki siivoilemaan kamojani, koska ne on vähän miten sattuu.
Myöhemmin!
Rakkaudella
anamiauh
Kävin tänään 1h15min kävelyllä, ennenku ees söin mitään. Heräsin suht myöhään muutenki, ni ei tartte kauheesti tänää syödä. Ostin myös kahvii itselleni ja jotai hauskoi light keksejä, mitä tänään meinaan maistaa. Toivottavasti ois hyviä! En kauheesti muuta ostanu, okei.. myönnän, et ostin 2x energiajuomaa. Pienesti oon ehkä niihin koukuttunu kumminki. Mä yritän kovasti vähentää niiden juomista, mut on todella hankalaa - pakko myöntää.
Nyt meinaan alkaa kumminki siivoilemaan kamojani, koska ne on vähän miten sattuu.
Myöhemmin!
Rakkaudella
anamiauh
lauantai 20. lokakuuta 2012
Ajatuksia.
Nyt tulee taas teksti jossa avaudun kaikesta randomista ja kirjoittelen miten sattuu.
Mulla on taas kauhee kriisi itseni kanssa. En pidä ihmisestä, en pidä tuosta ihmisestä - peilissäni.
Miksi sen pitää olla noin lihava, miksi se ei ole kaunis? Miksi sen pitää näyttää aivan rotalta?
Miksi se ei voi vaan muuntautua jo joutseneksi. Tätä olen mietiskellyt, kun katselen peiliin. Yritin päivemmällä katsoa sinua, miettiä sinun olevan kaunis. Minä todella yritin, mutta sinä et riitä minulle. Sinun vatsassasi on ylimääräistä. Sinun vatsasi pullottaa, miksi taas menit ja söit paskaa?
Miksi sinun piti juoda alkoholia, kun tiesit sen lihottavan? Miksi et voinut vain juoda vettä, tai mitä tahansa - ei alkoholia sinulle. Sinä katselet tyttöjä, tyttöjä joilla on kaunis vartalo. Katsot tyttöjä, joilla on kauniit kasvot. Katsot myös kuvia netissä - tytöistä. Noita kauniita tyttöjä, joihin sinä et kuulu. Tunnet palan kurkussasi. Tunnet mieleesi tulevan vain yksi kysymys; miksi tuo en ole minä?
Fanny Lyckman |
Kenza |
Naapurimme kauniita bloggareita molemmat, turhan nättejä. Nättejä, tarkoitan kauniita. Tahdon.
Rakkaudella
anamiauh
busybusy
Muutama hiljainen päivä takana. Oon ollu aivan kiinni töissä ja sen jälkee jo juossu tekee jotain muuta.Yksinkertaisesti aikaa ei ole ollut. Eka vapaani melkeenpä viikon jälkeen. Pientä putkea ollaa täs nyt vedetty reippaana. Mitäs mulle muuta? Oon syöny aikan hyvin tän viikon. En oo ku kerran syöny jälkee 8 ja seki oli pienen humalaisen illan jälkeen. Oltiin siis eilen ulkona parin kaverin kanssa. Tanssin iha sikana taas ja sain kuulla taas melkosta palautetta. Ah, mikä fiilis taas tuli. Oli tosi kivaa kyl, tänää tietty vähän väsyny.
Eikai täs, lupaan palailla paremmin täs parin päivän sisäl.
Taas jatkuu juoksu.
Rakkaudella
anamiauh
Eikai täs, lupaan palailla paremmin täs parin päivän sisäl.
Taas jatkuu juoksu.
Rakkaudella
anamiauh
lauantai 13. lokakuuta 2012
eikai se pieni paniikki haittaa?
Muutama päivä ollu tosi rankkoja. Huokaus. Mä oon melko loppu, mutta silti pitäis vaan jaksaa. Liikaa töitä, liikaa stressiä, liikaa liikaa liikaa. Kaikkea liikaa, myös .. ruokaa. Mulla on oikein huono tapa mistä en oo päässyt eroon. Kyseessä on tunnesyöminen. Jos voin huonosti, syön jopa huomaamattani välillä jotain. Asia ois okei, jos söisin jotain pientä ja vatsaani ajatellen hyvää. Ei, minä syön mitä käteen tulee. Jäätelöä, pullaa, ranskalaisia, suklaata, karkkia, sipsiä... Mitä ikinä vaan käteeni eksyykään. Menee suoraan tungettua suuhun. Jälkeen syömisen mietin, että miksi? Enkä osaa aina vastata, yleensä vastaus on kuitenkin pahaoloni. Pahinta on, että liiallisestä syömisestäkin tulee pahaolo. Mitä tarkoitan tällä pahalla ololla. Tarkoitan morkkista. Tarkoitan stressiä, liiallista tekemistä ja kaikkea.
Poltan tupakkaani, koitan rauhoittua. Kaiken tulisi sujua hyvin. Olenhan jo pitkällä muutamassa hommassani, työmääränkin pitäisi pian helpottua. Muutama päivä vielä, kyllä mä jaksan.. vai jaksanko?
Ei auta, pakko. Pahinta on, että toivoisin äitini olevan auttamassa minua nyt. Hän ei pääse auttamaan. Hän ei ole tarpeeksi lähellä, voidaakseen auttaa minua. Puhelimessa puhuminen ei auta nyt. Tarvitsen hänet viereeni. Suurempi huokaus. Aina ei voi saada mitä tahtoo, tiedän sen. Tää on vaan vähän kaoottista nyt.
Mahakaan ei pienen, kun syön. Mä tunnen olevani iso. Iso elefantti. Tahdon olla kaunis, en tahdo olla mitään niin paljon. Tahdon kropan mitä näyttää, tahdon hehkuvan ihon, tahdon näyttää pärjääväni hyvin kaikessa. Tahdon olla niin täydellinen, kuin vain mahdollista. Miten voisin olla täydellinen nyt, kun unta ei saa ja kaikki tuntuu niin vaikealta. En ymmärrä miksi tän pitää olla näin vaikeeta? Miksi ei vain voisi nyt helpottua heti. Seuraava vapaakin vasta lauantaina. Hurjinta on, että viimeksi kun punnitsin itseni... Huh, puntari näytti päälle 60kg ja tahdon sen olevan sen 56kg, se riittää mulle. Miksi ei numero voi pienentyä? Tahdon ihmeen, suuren ihmeen tapahtuvan. En tahdo lopettaa syömistä, mutta alkaa hiljalleen tuntua siltä... että... on pakko.
Kirjoitan sekavasti nyt, tiedän. Olen sekavassa mielentilassa muutenkin. En oikein saa mitään selkeänä ulos itsestäni. Sisälläni jyllää tuhat tunnetta ja kaikki pyrkivät ulos samaan aikaan. Sytytän toisen tupakan. Tämänkin piti loppua tämän kuun lopussa. Ei taida sekään nyt onnistua. Missään en onnistu. Tänään sen ei pitäisi haitata, sillä tänään on virallinen epäonnistumisen päivä. Oikeastaan jos ollaan tarkkoja, se oli eilen. Kello lyö taas yli kahdentoista. Imen savua sisääni, pian loputkin tupakastani. Nukkuminen tekisi terää, sen aijon tehdä - kuhan tumppaan tupakkani.
Nyt unille, hyvää yötä.
Rakkaudella
anamiauh
Poltan tupakkaani, koitan rauhoittua. Kaiken tulisi sujua hyvin. Olenhan jo pitkällä muutamassa hommassani, työmääränkin pitäisi pian helpottua. Muutama päivä vielä, kyllä mä jaksan.. vai jaksanko?
Ei auta, pakko. Pahinta on, että toivoisin äitini olevan auttamassa minua nyt. Hän ei pääse auttamaan. Hän ei ole tarpeeksi lähellä, voidaakseen auttaa minua. Puhelimessa puhuminen ei auta nyt. Tarvitsen hänet viereeni. Suurempi huokaus. Aina ei voi saada mitä tahtoo, tiedän sen. Tää on vaan vähän kaoottista nyt.
Mahakaan ei pienen, kun syön. Mä tunnen olevani iso. Iso elefantti. Tahdon olla kaunis, en tahdo olla mitään niin paljon. Tahdon kropan mitä näyttää, tahdon hehkuvan ihon, tahdon näyttää pärjääväni hyvin kaikessa. Tahdon olla niin täydellinen, kuin vain mahdollista. Miten voisin olla täydellinen nyt, kun unta ei saa ja kaikki tuntuu niin vaikealta. En ymmärrä miksi tän pitää olla näin vaikeeta? Miksi ei vain voisi nyt helpottua heti. Seuraava vapaakin vasta lauantaina. Hurjinta on, että viimeksi kun punnitsin itseni... Huh, puntari näytti päälle 60kg ja tahdon sen olevan sen 56kg, se riittää mulle. Miksi ei numero voi pienentyä? Tahdon ihmeen, suuren ihmeen tapahtuvan. En tahdo lopettaa syömistä, mutta alkaa hiljalleen tuntua siltä... että... on pakko.
Kirjoitan sekavasti nyt, tiedän. Olen sekavassa mielentilassa muutenkin. En oikein saa mitään selkeänä ulos itsestäni. Sisälläni jyllää tuhat tunnetta ja kaikki pyrkivät ulos samaan aikaan. Sytytän toisen tupakan. Tämänkin piti loppua tämän kuun lopussa. Ei taida sekään nyt onnistua. Missään en onnistu. Tänään sen ei pitäisi haitata, sillä tänään on virallinen epäonnistumisen päivä. Oikeastaan jos ollaan tarkkoja, se oli eilen. Kello lyö taas yli kahdentoista. Imen savua sisääni, pian loputkin tupakastani. Nukkuminen tekisi terää, sen aijon tehdä - kuhan tumppaan tupakkani.
Nyt unille, hyvää yötä.
Rakkaudella
anamiauh
maanantai 8. lokakuuta 2012
Things that you think about sometimes...
Hän oli kaunis, vaaleilla hiuksillaan ja iloisella hymyllään. Kaunein hymy, mitä ikinä olen nähnyt. Hänellä oli kaksi persoonaa. Kaikki näkivät vain yhden, minä näin molemmat. Minä näin sen ahdistuneen tytön, jonka sisällä oli paljon surua. Minä näin arvet käsissä, kuulin surun äänessä ja silti sain hänet nauramaan. Tiesin milloin hän oli aidosti iloinen, milloin hän sitä esitti. Piti olla niin reipas muiden nähdessä. Minä autoin minkä pystyin, minä tein kaikkeni hänen hyvinvointinsa eteen. Tahdoin hänen jakavan kanssani kaiken. Ainahan minä tiesin, että kaikkea hän ei edes minulle kertoisi.
Hän oli suljettu, suljettu lukkojen taakse. Puhelinta sai käyttää tiettyinä aikoina, samoin tietokonetta. Hänelle annettiin lääkkeitä, häntä vietiin lepositeisiin, hän tahtois pois täältä. Hän yritti kerran, yritti toisenkin. Minä itkin ja yritin kertoa miten paljon se sattuu, ettei hän muuta keksi paetakseen. Juttelimme pitkät ajat, tiesin miten tärkeä olin sinulle ja sinä tiesit miten tärkeä olit minulle. Tahdoit aina minut omaksesi, et tahtonut jakaa ollenkaan. Jos ehdotin muidenkin näkemistä, kieltäydyit. Tahdoit aina vain yhden ihmisen kanssasi - ellet ollut hoitokodissasi.
Minä muistan itkevän äänesi, kun kysyit heikosti minulta: "Miksi he vievät minut pois kotoa?"
Sinun piti muuttaa pois, sinut laitettiin laitokseen. Kaikki luulivat sen olevan hyväksi sinulle, minä toisaalta tiesin miten väärin se oli. Minä kuulin itkun, minä kuulin pelon ja heikkouden. Minä pelkäsin.
Ensin kaikki vaikutti menevän melko hyvin, kunnes pieni romahdus kävi - se oli toinen kertasi yrittää oman käden kautta poistumista. Pelästyin ja toruin sinua. Sinä pahoittelit, et oikein tiennyt mitä tehdä. Minä yritin kaikkeni, todella yritin. Se ei riittänyt sinulle. Sinä tulit luokseni, sinä käyttäydyit normaalisti. En edes minä nähnyt mikä oli edessä. Me suunnittelimme tulevaisuutta. Sinä teit minulle lupauksen. Sinä lupaist minulle jotain ja siihen ei ollut edes kauan aikaa .. Kolme kuukautta olisit voinut jaksaa edes, alle sen. Muistan miten halasin sinua viimeisen kerran, ennenkuin nousit bussiin. Se oli viimeinen halauksemme ikinä. Sinä lähdit ja tekstasit vielä ettet tahtoisi mennä. Tahtoisit jäädä, tahtoisit olla kanssani. Minä totesin meidän pian näkevän. En muista vastasitko koskaan viestiini enään. Oli viikonloppu. Minä menin töihin ja viikonlopun jälkeen, oikeastaan sunnuntaina .. Sinä olit poissa.
Sinua ei enään ollut, olit tullut sanomaan hyvästi meille kaikille ja päättäny päättää elämäsi. En vielkään ole kokonaan parantunut, sillä joskus yksin ollessani - mietin sitä kaikkea. Miksi lähdit? Miksi sinusta piti tulla enkeli, miksi sinun piti jättää minut? Nyt sinun pitää pitää huolta minusta, olen hyväksynyt mitä teit - ikävä ei vain lopu hyväksymiseen.
Sisko, minun on ikävä sinua.
Rakkaudella
anamiauh
Hän oli suljettu, suljettu lukkojen taakse. Puhelinta sai käyttää tiettyinä aikoina, samoin tietokonetta. Hänelle annettiin lääkkeitä, häntä vietiin lepositeisiin, hän tahtois pois täältä. Hän yritti kerran, yritti toisenkin. Minä itkin ja yritin kertoa miten paljon se sattuu, ettei hän muuta keksi paetakseen. Juttelimme pitkät ajat, tiesin miten tärkeä olin sinulle ja sinä tiesit miten tärkeä olit minulle. Tahdoit aina minut omaksesi, et tahtonut jakaa ollenkaan. Jos ehdotin muidenkin näkemistä, kieltäydyit. Tahdoit aina vain yhden ihmisen kanssasi - ellet ollut hoitokodissasi.
Minä muistan itkevän äänesi, kun kysyit heikosti minulta: "Miksi he vievät minut pois kotoa?"
Sinun piti muuttaa pois, sinut laitettiin laitokseen. Kaikki luulivat sen olevan hyväksi sinulle, minä toisaalta tiesin miten väärin se oli. Minä kuulin itkun, minä kuulin pelon ja heikkouden. Minä pelkäsin.
Ensin kaikki vaikutti menevän melko hyvin, kunnes pieni romahdus kävi - se oli toinen kertasi yrittää oman käden kautta poistumista. Pelästyin ja toruin sinua. Sinä pahoittelit, et oikein tiennyt mitä tehdä. Minä yritin kaikkeni, todella yritin. Se ei riittänyt sinulle. Sinä tulit luokseni, sinä käyttäydyit normaalisti. En edes minä nähnyt mikä oli edessä. Me suunnittelimme tulevaisuutta. Sinä teit minulle lupauksen. Sinä lupaist minulle jotain ja siihen ei ollut edes kauan aikaa .. Kolme kuukautta olisit voinut jaksaa edes, alle sen. Muistan miten halasin sinua viimeisen kerran, ennenkuin nousit bussiin. Se oli viimeinen halauksemme ikinä. Sinä lähdit ja tekstasit vielä ettet tahtoisi mennä. Tahtoisit jäädä, tahtoisit olla kanssani. Minä totesin meidän pian näkevän. En muista vastasitko koskaan viestiini enään. Oli viikonloppu. Minä menin töihin ja viikonlopun jälkeen, oikeastaan sunnuntaina .. Sinä olit poissa.
Sinua ei enään ollut, olit tullut sanomaan hyvästi meille kaikille ja päättäny päättää elämäsi. En vielkään ole kokonaan parantunut, sillä joskus yksin ollessani - mietin sitä kaikkea. Miksi lähdit? Miksi sinusta piti tulla enkeli, miksi sinun piti jättää minut? Nyt sinun pitää pitää huolta minusta, olen hyväksynyt mitä teit - ikävä ei vain lopu hyväksymiseen.
Sisko, minun on ikävä sinua.
Rakkaudella
anamiauh
Vaatteita, vaatteita...
Nyt tulee tekstiä vaatteista.
Millaisista vaatteista tykkään? Millainen on tyylini?
Tyylini vaihtelee vähän mieleni ansiosta. En ole vieläkään löytänyt sitä omaa tyyliäni. Minä puen mikä juuri sinä päivänä vaikuttaa kivalta. Lähin lookbook.nu sivuille etsimään muutamia kuvia, jotka on semmosia mitä mielelläni pukisin päälle. Yksi mitä en kauheesti pidä on mekot&hameet. Kyll välillä iha kiva, mutta ei... jotenki ei.
Mitä mieluusti pukisin päälleni?
Millaisista vaatteista tykkään? Millainen on tyylini?
Tyylini vaihtelee vähän mieleni ansiosta. En ole vieläkään löytänyt sitä omaa tyyliäni. Minä puen mikä juuri sinä päivänä vaikuttaa kivalta. Lähin lookbook.nu sivuille etsimään muutamia kuvia, jotka on semmosia mitä mielelläni pukisin päälle. Yksi mitä en kauheesti pidä on mekot&hameet. Kyll välillä iha kiva, mutta ei... jotenki ei.
Mitä mieluusti pukisin päälleni?
Muutamal kuval tänää, myöhemmi more.
Rakkaudella
anamiauh
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)