Tästä päivästä ei puhuta ...

On se niin vaikeeta taas olla minä. Mä en taas ymmärrä yhtään mitä mun vatsa kertoo mulle. Päivät menee hyvin, mut iltaa kohden alkaa makeanhimo yllättää itsensä nurkan takaa. Kävelee salakavalasti mun vartaloon ja valtaa mielen. Vatsa huutaa mulle, etten sais tehdä sitä itselleni ja silti mä sorrun. Mä en voi käsittää tätä, et miksi mä en pysty tämmöseen ? Miksi mä en pysty kieltämään itseltäni mitään. Miksi mä olen niin heikko?

Yhden asian voin kertoa, mistä oon jopa aika ylpee. Mä oon päättäny, että vähennän tupakointia töissä. En ole polttanut tänäänkään, kuin yhden. Yleensä oon jättänyt tupakoinnin yhteen tai korkeintaan kahteen tupakkaan päivässä. Mä tahtoisin lopettaa ton paskan polttamisen, mutta ongelmana on pelko. Pelko ? Mistä ? Siitä, että lihoan jälleen. Tupakoinnin lopettaminen on niin monelle tuonut lisää kiloja ja niihin  mulla ei ole mitään intoa. Mä oon vähentäny roimasti, mutta lopettamiseen ole vielä päässyt. Tarkoitus, että hiljalleen sammuttaa tupakointia ja varoa vähän sitä, mitä se tuo tullessaan.Tää on hetkellinen projekti, mut saa nähä miten käy sen kanssa lopulta. Tän vuoden lopussa, ehkä? Ehkä ei, saa nähä. Jos pääsis ees siihen pisteeseen, et ei polttais muutaku juhliessa ni se ois jo paljon parempi.

Mitäs muuta mulle kuuluu? Ei mitään, lasken päiviä lomaani. Muutama enään ja saa levätä. Mä tartten lepoa, mä tartten lomaa. Mä tarvitsen aikaa itselleni ja ajatuksilleni. Voi olla, että lomallani tää paikka hiljenee hetkeks - tai sitte ei. Tää on tuonut mulle pientä lohtua. Mä voin purkautua täällä kaikesta ja mä tiedän, että teistä kukaan ei tunne mua. Musta on ihanaa nähdä myös, että teistä osa eksyy tänne. Mä tahtoisin vaan tietää, että miten eksyitte tänne? Jos viitsitte kertoa, niin kommenttia vaan tulemaan alas. Kommentoida saa kaikesta, mua ei haittaa negatiiviset kommentit tai positiiviset - kirjoittaisitte vain rakentavasti ne, kiitos. Muistakaa vain kommentoidessanne, että tää on mun ns. päiväkirja. Mä kirjotan tänne mitä tahdon ja miltä musta itsestäni tuntuu. Voitte laittaa ehdotuksia tai jos tahdotte tietää jotain, mutta en lupaa yhtään toteutuksistani. Pyrin toteuttaa jos tulee jotain, mutta miten, se on toinen juttu. 

Nyt lähden käymään ystäväni kanssa ulkona, vedellä. Mä juon vain vettä, en tahdo läskeillä tähän aikaan enään. Myöhemmin.

Rakkaudella:
anamiau